Pienydinvoimalat tulevat Suomeen — mitä niistä pitää tietää?

Suomi on yksi maailman aktiivisimmista maista pienydinvoimaloiden (SMR, Small Modular Reactor) kehittämisessä. STUK on arvioinut useita reaktorihankkeita, Helen suunnittelee ydinvoiman käyttöä kaukolämpöön, ja suomalainen Steady Energy rakentaa pilottilaitosta Helsingin keskustaan. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä pienydinvoimalat tarkoittavat ja miten ne voivat muuttaa Suomen energiamarkkinoita.

Mikä on pienydinvoimala?

Pienydinvoimala eli SMR on ydinreaktori, jonka sähköteho on alle 300 megawattia — verrattuna perinteisen ydinvoimalan 1 000–1 600 MW:iin. Pienydinvoimaloiden keskeisiä etuja ovat:

• Tehdasvalmistus: Moduulit valmistetaan tehtaassa ja kuljetetaan paikalle — nopeampi ja halvempi rakentaminen
• Passiivinen turvallisuus: Reaktorit sammuvat automaattisesti ilman ulkoista sähköä tai ihmisen toimenpiteitä
• Pienempi koko: Voidaan sijoittaa lähemmäs asutusta ja teollisuutta
• Joustavuus: Soveltuu sekä sähköntuotantoon, kaukolämpöön että teollisuuden prosessilämpöön
• Lyhyempi rakennusaika: 3–5 vuotta perinteisen ydinvoimalan 10–15 vuoden sijaan

Steady Energy LDR-50 — suomalainen lämpöreaktori

Suomalainen Steady Energy kehittää LDR-50-reaktoria, joka on suunniteltu nimenomaan kaukolämmön tuotantoon. Reaktorin lämpöteho on 50 megawattia.

STUK suoritti LDR-50:n ennakkoarvioinnin ja antoi positiivisen lausunnon kesäkuussa 2025. Tämä on merkittävä virstanpylväs, sillä se tarkoittaa, että STUKin mukaan reaktorin suunnitteluperiaatteet ovat turvallisuusvaatimusten mukaisia.

Helmikuussa 2025 Steady Energy kaatoi ensimmäisen betonin pilottilaitokseen Helsingissä Salmisaaren B-voimalaitoksen alueella. Kyseessä on ei-ydintekninen koelaitteisto, jolla testataan reaktorin lämpöhydrauliikkaa ja ohjausjärjestelmiä. Yhtiö on kerännyt 32 miljoonan euron rahoituksen.

Fortum ja GE Vernova BWRX-300

Fortum on solminut yhteistyösopimuksen GE Vernovan kanssa BWRX-300-reaktorista, jonka sähköteho on 300 megawattia. Heinäkuussa 2025 yhtiöt allekirjoittivat early works -sopimuksen, joka kattaa suunnittelun ja lisensoinnin valmistelun.

BWRX-300 on kiehutusvesilaidereaktori, joka perustuu pitkään kehitettyyn ja todennettuun BWR-teknologiaan. Se on tällä hetkellä yksi pisimmälle edenneistä SMR-hankkeista maailmassa.

Muut hankkeet Suomessa

STUKin arvioitavana on ollut myös muita SMR-teknologioita:

• Nuward (EDF): Ranskalais-eurooppalainen SMR-hanke, vaiheen 3 arviointi alkoi tammikuussa 2026
• Calogena CAL-30: STUKin ennakkoarviointi valmistui joulukuussa 2025

Helenin suunnitelmat — ydinvoima kaukolämpöön

Helsingin energiayhtiö Helen on aktiivisin SMR-suunnittelija Suomessa. Helen tutkii pienydinvoimalan käyttöä kaukolämmön tuotantoon ja on tunnistanut kolme mahdollista sijaintipaikkaa: Salmisaari, Vuosaari ja Östersundom.

Kaukolämpökäyttö on SMR-teknologialle erityisen lupaava sovellus Suomessa. Helsingissä kaukolämpö tuotetaan pääosin fossiilisilla polttoaineilla ja sähkökattiloilla, ja pienydinvoimala korvaisi merkittävän osan päästöistä. Helenin tavoite on, että ensimmäinen SMR-laitos voisi tuottaa lämpöä 2040-luvun alkuun mennessä.

Sääntelyn muutos mahdollistaa kaupunkireaktorit

Merkittävä edistysaskel tapahtui helmikuussa 2024, kun Suomen ydinenergialainsäädäntöä muutettiin. Aiemmat kiinteät turva-alueet (5 km sisäinen, 20 km ulkoinen) poistettiin, ja tilalle tulivat tapauskohtaiset turvallisuusarviot. Tämä mahdollistaa pienydinvoimaloiden sijoittamisen kaupunkien läheisyyteen — mikä on kaukolämpökäytön edellytys.

Aikataulu ja vaikutus sähkön hintaan

Realistiset aikataulut eri teknologioille:

• Kaukolämpö-SMR (Steady Energy, Helen): 2030–2032 pilottilaitos, 2035–2040 täysi tuotanto
• Sähköntuotanto-SMR (Fortum BWRX-300): 2036–2040 aikaisintaan

Vaikutus sähkön hintaan voi olla merkittävä. Vertailuksi: kun Olkiluoto 3 (1 600 MW) tuli tuotantoon vuonna 2023, Suomen sähkön keskihinta laski arviolta noin 75 prosenttia verrattuna energiakriisin huippuhintoihin. SMR-laitokset eivät yksinään aiheuta vastaavaa muutosta, mutta yhdessä muun tuotannon kanssa ne vahvistavat tasaista perustuotantoa.

Suomalaisten mielipide

Suomalaiset suhtautuvat ydinvoimaan poikkeuksellisen myönteisesti. Kyselyjen mukaan 54 % suomalaisista haluaa lisää ydinvoimaa. Pienydinvoimaloita koskevissa kyselyissä 29 % on erittäin myönteisiä ja vain 4 % erittäin kielteisiä.

Tämä laaja hyväksyntä on merkittävä etu Suomelle — monissa muissa maissa ydinvoiman vastustus vaikeuttaa hankkeiden etenemistä.

Pienydinvoimalat voivat mullistaa Suomen energiamarkkinat 2030-luvulla. Kaukolämpökäytössä ne korvaavat fossiilisia polttoaineita, ja sähköntuotannossa ne tarjoavat tasaista perustuotantoa tuulivoiman rinnalle. Suomi on teknologian kehittämisessä ja sääntely-ympäristön valmiudessa maailman kärkimaita.