Datakeskukset ja sähkön kulutus — uhka vai mahdollisuus Suomelle?

Suomi on noussut yhdeksi Euroopan houkuttelevimmista sijainneista datakeskuksille. Viileä ilmasto, puhdas ja edullinen sähkö, vakaa poliittinen ympäristö ja nopeat tietoliikenneyhteydet tekevät maasta ihanteellisen. Mutta kasvu tuo mukanaan haasteita: miten Suomen sähköjärjestelmä kestää datakeskusten valtavan energiantarpeen?

Kulutus voi kaksinkertaistua vuoteen 2035

Fingridin sähköjärjestelmävision mukaan Suomen sähkönkulutus voi nousta nykyisestä noin 83 TWh:sta jopa 103–159 TWh:iin vuoteen 2035 mennessä. Suurin yksittäinen kasvutekijä on datakeskukset, joiden sähkönkulutus voi kasvaa yli 100 TWh:lla.

Vertailun vuoksi: koko Suomen nykyinen sähkönkulutus on noin 83 TWh vuodessa. Datakeskusten kasvu tarkoittaa siis potentiaalisesti Suomen nykyisen kokonaiskulutuksen verran uutta kuormaa.

Fingrid keskeytti uudet liitännät Etelä-Suomessa

Lokakuussa 2025 Fingrid ilmoitti keskeyttävänsä uusien suurten liittymien hyväksynnän Etelä-Suomessa vuoteen 2027 asti. Syynä on kantaverkon kapasiteetin riittämättömyys: nykyinen verkko ei pysty siirtämään tarpeeksi sähköä, jos kaikki suunnitellut datakeskushankkeet toteutuisivat samanaikaisesti.

Fingrid on aloittanut verkon vahvistukset, mutta suuret kantaverkkoinvestoinnit vievät tyypillisesti 5–10 vuotta suunnittelusta toteutukseen. Tämä tarkoittaa, että osa datakeskushankkeista voi viivästyä tai siirtyä Pohjois-Suomeen, missä verkkokapasiteettia on enemmän.

AFRY: Sähkön hinta voi nousta 10 %

Konsulttiyhtiö AFRY:n marraskuussa 2025 julkaisema tutkimus arvioi, että datakeskusten nopea kasvu voi nostaa sähkön markkinahintaa Suomessa noin 10 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuksen keskeiset havainnot:

• Kysynnän kasvu nostaa hintaa: Lisääntyvä sähkönkulutus tarkoittaa, että halvimman tuotannon (tuuli, ydin, vesi) jälkeen tarvitaan kalliimpia tuotantomuotoja yhä useammin
• Erityisesti talvella: Kun datakeskusten peruskulutus yhdistyy lämmityksen huipputehoon, hintapiikit voimistuvat
• Positiivinen investointisignaali: Korkeampi hinta kannustaa uusiin tuotantoinvestointeihin — tuulivoima, aurinkovoima ja akkuvarastot

Verotus kiristyy heinäkuussa 2026

Merkittävä muutos datakeskusten kustannusrakenteeseen tulee 1. heinäkuuta 2026, kun datakeskukset siirtyvät sähköveroinnissa luokasta II luokkaan I. Tämä tarkoittaa:

• Sähköveron nousu: +2,19 snt/kWh (luokka II: 0,05 snt/kWh → luokka I: 2,24 snt/kWh)
• Kustannusvaikutus: Suurelle 100 MW:n datakeskukselle tämä tarkoittaa noin 15–20 miljoonaa euroa lisäkustannuksia vuodessa
• Kilpailukykyvaikutus: Muutos voi hidastaa joidenkin hankkeiden etenemistä tai ohjata niitä maihin, joissa veroluokka on edullisempi

Hallituksen päätös on herättänyt keskustelua. Puolustajat katsovat, että datakeskusten tulisi maksaa veroa samalla tasolla kuin muunkin teollisuuden. Vastustajat varoittavat, että Suomi voi menettää kilpailuetunsa Ruotsiin ja Norjaan nähden.

Fingrid nostaa verkkomaksuja 8 %

Fingrid ilmoitti joulukuussa 2025 nostavansa kantaverkkomaksuja 8 prosenttia vuoden 2026 alusta. Syyt liittyvät suoraan sähköjärjestelmän kasvuun:

• Kantaverkon vahvistusinvestoinnit datakeskusten ja uusiutuvan energian liittämiseksi
• Reservien hankintakustannusten kasvu
• Eurooppalaisten sähkömarkkinasääntöjen aiheuttamat lisäkustannukset

Korotus siirtyy lopulta kuluttajien sähkölaskuun siirtomaksun kautta, mutta vaikutus yksittäisen kotitalouden laskuun on muutamia euroja vuodessa.

Mahdollisuudet: työpaikat ja hukkalämpö

Datakeskusten kasvu ei ole pelkkä haaste. Siitä seuraa myös merkittäviä hyötyjä:

• Työpaikat: Suoraan ja välillisesti tuhansia uusia työpaikkoja rakentamisessa, ylläpidossa ja oheispalveluissa
• Verotulot: Kiinteistö- ja yhteisöverot kunnille, erityisesti Pohjois-Suomessa
• Hukkalämpö: Datakeskusten tuottamaa lämpöä voidaan hyödyntää kaukolämpöverkossa — esimerkiksi Microsoft ja Fortum ovat kehittäneet tätä Espoossa
• Investointisignaali: Datakeskusten sähkönkulutus luo kannusteen rakentaa lisää uusiutuvaa energiaa, mikä hyödyttää kaikkia kuluttajia pitkällä aikavälillä
• Vihreä siirtymä: Moni datakeskus haluaa käyttää 100 % uusiutuvaa sähköä, mikä kiihdyttää puhtaan energian investointeja

Uhka vai mahdollisuus?

Datakeskusten kasvu on sekä uhka että mahdollisuus Suomelle. Lyhyellä aikavälillä se luo paineita sähköverkolle ja voi nostaa hintoja. Pitkällä aikavälillä se houkuttelee investointeja puhtaaseen energiaan, luo työpaikkoja ja vahvistaa Suomen asemaa teknologiamaana.

Avainasemassa on oikea-aikainen investointi kantaverkkoon ja uuteen tuotantokapasiteettiin. Jos Fingrid ja markkinatoimijat pystyvät reagoimaan kasvuun riittävän nopeasti, datakeskusten tuoma lisäkysyntä voi olla nettopositiivista Suomen sähköjärjestelmälle ja taloudelle.

Datakeskusten kasvu on suurin yksittäinen muutos Suomen sähkömarkkinoilla vuosikymmeniin. Se nostaa sähkön hintaa lyhyellä aikavälillä, mutta houkuttelee investointeja, jotka hyödyttävät kaikkia pitkällä aikavälillä.