Kantaverkkomaksut nousevat 8 % — mitä se tarkoittaa sähkölaskullesi?

Fingrid nosti kantaverkkopalvelun maksuja 8 prosenttia vuoden 2026 alussa. Samalla liittymismaksuja korotettiin vastaamaan kustannuskehitystä. Korotus kuulostaa isolta — mutta paljonko se oikeasti näkyy tavallisen suomalaisen sähkölaskussa? Ja miksi kantaverkkoa pitää ylipäätään vahvistaa niin paljon?

Mikä on kantaverkko ja kuka on Fingrid?

Kantaverkko on Suomen sähkönsiirron valtaväylä — kuin moottoritie, jota pitkin sähkö kulkee voimalaitoksilta jakeluverkkoihin ja sieltä koteihin. Kantaverkkoa hallinnoi Fingrid Oyj, joka on Suomen valtion enemmistöomistama yhtiö. Fingrid vastaa koko Suomen sähköjärjestelmän toimintavarmuudesta ja siitä, että sähkö siirtyy tuottajilta kuluttajille.

Kantaverkko koostuu noin 14 600 kilometristä voimajohtoja ja yli 120 sähköasemasta. Se yhdistää Suomen myös naapurimaihin: Ruotsiin, Norjaan ja Viroon kulkevat siirtoyhteydet mahdollistavat sähkökaupan koko Pohjoismaiden ja Baltian alueella.

Paljonko korotus näkyy sähkölaskussasi?

Tässä tulee yllätys: hyvin vähän. Kantaverkkomaksujen osuus kotitalouden sähkölaskusta on noin 3 prosenttia. Kun tätä kolmea prosenttia korotetaan 8 prosenttia, vaikutus koko sähkölaskuun on noin 0,2 prosenttia.

Käytännössä tämä tarkoittaa:

• Kerrostaloasunto (2 000 kWh/vuosi): korotus noin 1–2 euroa vuodessa
• Omakotitalo, ei sähkölämmitystä (5 000 kWh/vuosi): korotus noin 3–5 euroa vuodessa
• Sähkölämmitteinen omakotitalo (18 000 kWh/vuosi): korotus noin 10–15 euroa vuodessa

Korotus on siis useimmille kotitalouksille muutamia euroja vuodessa — huomattavasti vähemmän kuin moni luulee otsikon perusteella.

Mistä sähkölasku koostuu?

Sähkölaskun ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, miksi kantaverkkomaksun korotus ei tunnu kukkarossa. Lasku jakautuu kolmeen osaan:

• Sähköenergia (~40 %): Tämä on pörssisähkön tai kiinteän sopimuksen hinta — se osa, johon voit itse vaikuttaa valitsemalla sopimuksen ja ajoittamalla kulutusta.
• Sähkönsiirto (~30 %): Siirtomaksu koostuu paikallisen jakeluverkkoyhtiön maksusta ja kantaverkkomaksusta. Jakeluverkon osuus on tästä suurin osa — kantaverkko on vain pieni siivu.
• Verot (~30 %): Sähkövero (2,83 snt/kWh kotitalouksille, sis. ALV 25,5 %) ja arvonlisävero.

Siirtomaksun sisällä jakeluverkkoyhtiön osuus on selvästi suurin. Omakotitalossa perusmaksu on tyypillisesti 20–60 euroa kuukaudessa sulakekoosta riippuen, kun kerrostaloasunnossa se on 5–15 euroa kuukaudessa. Kantaverkkomaksu on tästä summasta vain murto-osa.

Miksi Fingrid nostaa maksuja?

Korotuksen taustalla on useita tekijöitä, jotka kaikki liittyvät Suomen sähköjärjestelmän nopeaan muutokseen:

1. Mittava investointiohjelma

Fingrid investoi kantaverkkoon 1,7 miljardia euroa vuosina 2025–2028. Pidemmällä aikavälillä investoinnit nousevat arviolta 5,2 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä. Tämä on Suomen kantaverkon historian suurin investointiohjelma.

Investoinneilla vahvistetaan erityisesti pohjois-etelä- ja länsi-eteläsuuntaisia siirtoyhteyksiä. Noin kaksi kolmasosaa Suomen sähkönkulutuksesta on Etelä-Suomessa, mutta tuulivoima rakennetaan pääosin Pohjanmaalle ja Lappiin. Sähkö pitää saada siirrettyä sinne, missä sitä tarvitaan.

2. Tuotanto ja kulutus erkanevat maantieteellisesti

Tuulivoiman raju kasvu pohjoisessa ja teollisuuden sähköistyminen etelässä kasvattavat siirtotarpeita. Fingrid on liittänyt kantaverkkoon jo yli 10 000 megawattia puhdasta sähköntuotantoa — tämä vaatii verkon vahvistamista.

3. Reservien tarve kasvaa

Sääriippuvaisen tuulivoiman kasvu tarkoittaa, että Fingridin on hankittava enemmän reservikapasiteettia sähköverkon taajuuden vakauttamiseen. Reservien hankinta maksaa, ja kustannukset siirtyvät osin kantaverkkomaksuihin.

4. Turvallisuusympäristö on muuttunut

Heikentynyt turvallisuustilanne Euroopassa on lisännyt tarvetta varautumistoimenpiteisiin. Fingrid on joutunut investoimaan aiempaa enemmän sähköverkon fyysiseen ja kyberturvallisuuteen.

Konkreettiset maksut vuonna 2026

Fingridin julkaisema hinnoittelu kantaverkkoasiakkaille vuonna 2026:

• Kulutusmaksu, talviarki: 10,47 €/MWh (vuonna 2025: 9,69 €/MWh)
• Kulutusmaksu, muut ajat: 2,97 €/MWh (vuonna 2025: 2,75 €/MWh)
• Kantaverkon ottomaksu: 1,07 €/MWh (vuonna 2025: 0,99 €/MWh)
• Kantaverkon antomaksu: 0,71 €/MWh (vuonna 2025: 0,66 €/MWh)

Nämä maksut koskevat suoraan kantaverkkoon liittyneitä asiakkaita (suurteollisuus, jakeluverkkoyhtiöt). Tavalliselle kuluttajalle ne näkyvät välillisesti osana jakeluverkkoyhtiön siirtohintaa.

Hyvä uutinen: investoinnit laskevat sähkön hintaa

Vaikka kantaverkkomaksut nousevat, investoinneilla on merkittävä hintaa laskeva vaikutus. Esimerkiksi marraskuussa 2025 valmistunut Aurora Line -voimajohto kasvatti Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia 35 prosentilla (1 200 MW:sta 1 900 MW:iin). Tämä mahdollistaa halvemman ruotsalaisen sähkön tuonnin ja hillitsee hintapiikkejä.

Fingridin mukaan kantaverkkoinvestoinnit ovat mahdollistaneet yli 10 000 MW:n puhtaan sähköntuotannon liittämisen verkkoon. Tämä uusiutuva tuotantokapasiteetti on merkittävästi laskenut sähkön markkinahintaa Suomessa — keskihinta laski vuoden 2022 energiakriisin huipusta noin 75 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Vertailuna: 8 prosentin kantaverkkomaksukorotus maksaa tyypilliselle omakotitalolle 3–5 euroa vuodessa, mutta halvempi sähkön markkinahinta säästää satoja euroja. Investointien nettovaikutus on kuluttajalle selvästi positiivinen.

Tulossa 2028: maksurakenneuudistus

Fingrid suunnittelee kantaverkkomaksujen rakenneuudistusta, joka tulisi voimaan 1.1.2028. Uudistuksen keskeisiä muutoksia:

• 15 minuutin mittausjaksot: Laskutus siirtyy tuntimittauksesta 15 minuutin jaksoihin
• Tehopohjainen hinnoittelu: Tehokomponentti korostuu — kulutuspiikit vaikuttavat maksuihin enemmän
• Alueelliset häviömaksut: Nykyiset otto- ja antomaksut korvataan häviöpohjaisilla maksuilla, jotka voivat vaihdella alueittain
• Järjestelmäpalvelumaksu: Uusi maksu, joka perustuu kulutuksen ja tuotannon kokonaismäärään

Uudistuksen tavoite on tehdä hinnoittelusta kustannusvastaavampaa: ne, jotka kuormittavat verkkoa enemmän, maksavat enemmän. Tämä kannustaa kulutuksen tasaamiseen ja vähentää investointitarvetta.

Mitä kuluttaja voi tehdä?

Kantaverkkomaksua ei voi välttää — se on osa sähkönsiirtoa, jossa ei ole kilpailua. Mutta voit vaikuttaa sähkölaskusi kokonaissummaan:

• Kilpailuta sähkösopimus: Sähköenergian osuus on 40 % laskusta — ja se on ainoa osa, jonka voit kilpailuttaa. Pörssisähkö on ollut keskimäärin edullisin vaihtoehto.
• Älyohjaa kulutusta: Shelly-rele ja pörssisähköskripti siirtävät kulutuksen halvimpiin tunteihin automaattisesti. Säästö voi olla satoja euroja vuodessa.
• Harkitse aurinkopaneeleja: Itse tuotettu ja kulutettu sähkö ei maksa siirtomaksua lainkaan. Aurinkopaneelit vähentävät siis sekä energia- että siirtokustannuksia.
• Tasaa kulutushuippuja: Tulevan 2028 uudistuksen myötä kulutuspiikit vaikuttavat maksuihin enemmän. Porrastamalla suurten laitteiden käyttöä (sähkökiuas, lämminvesivaraaja, sähköauton lataus) vältät tehopiikkejä.

Yhteenveto

Fingridin 8 prosentin kantaverkkomaksukorotus vuoden 2026 alussa näkyy tavallisessa sähkölaskussa vain muutamien eurojen vuosikorotuksena. Korotuksen taustalla on Suomen historian suurin kantaverkkoinvestointiohjelma — 1,7 miljardia euroa vuosina 2025–2028 — joka vahvistaa sähköverkkoa vastaamaan tuulivoiman kasvua, teollisuuden sähköistymistä ja kasvanutta siirtotarvetta. Pitkällä aikavälillä nämä investoinnit laskevat sähkön hintaa enemmän kuin mitä kantaverkkomaksut nousevat.