EU:n päästökauppa laajenee liikenteeseen ja lämmitykseen 2028 — näin ETS2 vaikuttaa arkeesi

Euroopan unioni laajentaa päästökauppajärjestelmänsä koskemaan tieliikennettä ja rakennusten lämmitystä vuodesta 2028 alkaen. Uusi ETS2-järjestelmä nostaa fossiilisten polttoaineiden hintaa ja koskettaa käytännössä jokaista suomalaista. Mitä muutos tarkoittaa sinun arjessasi — ja miten voit varautua?

Mikä on ETS2?

ETS2 on EU:n uusi päästökauppajärjestelmä, joka laajentaa jo vuodesta 2005 toimineen päästökaupan (ETS1) koskemaan uusia sektoreita. Nykyinen ETS1 kattaa suuret teollisuuslaitokset, voimalat sekä lento- ja meriliikenteen. Uusi ETS2 tuo päästökaupan tieliikenteen, rakennusten erillislämmityksen sekä pienteollisuuden ja maatalouden piiriin.

Järjestelmä toimii niin sanotulla cap-and-trade-periaatteella: EU asettaa päästöille vuosittain pienenevän katon, ja tätä kattoa vastaava määrä päästöoikeuksia huutokaupataan. Päästöoikeuden hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Käytännössä velvoite kohdistuu polttoaineen jakelijoihin — ei suoraan kuluttajiin. Mutta koska jakelijat siirtävät kustannukset hintoihin, vaikutus näkyy lopulta bensa-asemalla ja lämmityslaskussa.

Aikataulu: huutokaupat 2027, päästövelvoite vuodesta 2028

ETS2:n alkuperäistä vuoden 2027 aikataulua on siirretty. Energiaviraston ajantasaisen ohjeen mukaan päästöoikeuksien palautusvelvoite koskee ensimmäisen kerran vuoden 2028 päästöjä. Huutokaupat alkavat jo tätä ennen:

• 2025–2027: Mittaus- ja raportointivaihe — polttoaineen jakelijat raportoivat päästönsä Energiavirastolle
• Tammikuu 2027: Päästöoikeuksien ennakkohuutokaupat alkavat EU-laajuisesti
• 2028: Ensimmäinen vuosi, jonka päästöihin palautusvelvoite kohdistuu
• 2029: Ensimmäinen päästöoikeuksien palautus — jakelijoiden on palautettava päästöoikeuksia vuoden 2028 päästöjä vastaavasti

Lykkäys antaa jäsenmaille lisäaikaa valmistautua, mutta muutos on tulossa — ja sen vaikutukset on hyvä ymmärtää jo nyt.

Paljonko polttoaine kallistuu?

Vaikutus polttoaineen hintaan riippuu päästöoikeuden markkinahinnasta. Vuoden 2024 hallituksen esityksessä käytettiin seuraavia hintaolettamia. Ne ovat valmisteluvaiheen skenaarioita, eivät ajantasaisia markkinaennusteita:

• 50 euron esimerkkiskenaario: Päästöoikeuden hintaolettama 50 €/tonni → bensiini nousee noin 10–16 snt/l, diesel noin 7–11 snt/l
• Vuoden 2030 skenaario: Päästöoikeuden hintaolettama 55 €/tonni → bensiini nousee noin 16 snt/l, diesel noin 11 snt/l

Taloustaidon elokuussa 2025 julkaistussa kirjoituksessa ETS2-futuurien hinnat olivat vuodelle 2028 76–87 euroa/tonni ja vuodelle 2030 80–92 euroa/tonni. Nämä ovat tuolloisia markkinahavaintoja. Kirjoituksen laskuesimerkissä 80 euron päästöoikeushinta lisäisi bensiinin hintaan noin 20 senttiä litralta arvonlisäveroineen; toteutuva vaikutus riippuu muun muassa polttoaineen koostumuksesta.

Esimerkiksi 15 000 kilometriä vuodessa ajava autoilija, jonka auto kuluttaa 7 litraa sadalla, käyttää 1 050 litraa polttoainetta. Jos litrahinta nousisi 20 senttiä, lisäkustannus olisi 210 euroa vuodessa. Tämä on laskuesimerkki, ei ennuste.

Entä lämmityskustannukset?

ETS2 koskee myös rakennusten erillislämmitystä fossiilisilla polttoaineilla — käytännössä öljy- ja kaasulämmitystä. Suomessa noin 130 000 omakotitaloa lämpiää edelleen öljyllä.

Öljylämmittäjän lisäkustannus riippuu päästöoikeuden hinnasta, polttoaineen fossiilisesta osuudesta ja vuosikulutuksesta. Esimerkiksi jokainen 10 sentin nousu litrahinnassa kasvattaa 2 000 litraa vuodessa käyttävän talouden laskua 200 eurolla. Tämä havainnollistaa kulutuksen vaikutusta eikä ennusta lämmitysöljyn hinnannousua.

Kaukolämpöä ja sähkölämmitystä ETS2 ei koske suoraan, koska ne kuuluvat jo nykyisen ETS1-järjestelmän piiriin tai eivät tuota suoria päästöjä. Tämä tekee sähkölämmityksestä ja lämpöpumpuista suhteellisesti entistä edullisempia.

Suomi on erityisasemassa

Suomi on ETS2:n suhteen poikkeuksellisessa asemassa muuhun Eurooppaan verrattuna:

• Sähkö on jo puhdasta: Suomen sähköntuotannosta 95 % on hiilineutraalia (ydinvoima, vesivoima, tuulivoima). ETS2 ei suoraan koske ETS1:n piiriin kuuluvaa sähköntuotantoa. Sähkön markkinahintaan voi silti kohdistua välillisiä vaikutuksia.
• Polttoaineverot ovat jo korkeat: Suomessa bensiinin verotus on EU:n korkeimpia, joten ETS2:n suhteellinen vaikutus litrahintaan on pienempi kuin matalan verotuksen maissa.
• Sähköistyminen etenee: Suomessa on jo yli 300 000 sähköautoa ja lämpöpumput ovat erittäin suosittuja — siirtymä pois fossiilisista on hyvässä vauhdissa.

Valtio saa ETS2-päästöoikeuksien huutokaupoista tuloja, joita suunnataan ilmastotoimiin ja muutoksen sosiaalisten vaikutusten lieventämiseen. Meriliikenteen päästökauppatulot kuuluvat erilliseen ETS1-järjestelmään.

Sosiaalinen ilmastorahasto — tukea haavoittuville

EU perusti sosiaalisen ilmastorahaston pehmentämään ETS2:n vaikutuksia. Suomen osuus rahastosta on noin 350 miljoonaa euroa vuosille 2026–2032, ja kansallisella rahoitusosuudella kokonaissumma nousee noin 460 miljoonaan euroon.

Rahasto kohdistuu haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin, mikroyrityksiin ja tieliikenteen käyttäjiin. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi kesäkuussa 2026 Suomen suunnitelmaluonnoksen lähettämistä lausunnoille. Kyse oli valmisteluvaiheesta, ei lopullisten tukien hyväksymisestä. Rahaston mahdollisia käyttökohteita ovat esimerkiksi:

• Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja energiaremonttituet
• Puhtaiden ajoneuvojen hankintatuet
• Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittäminen
• Energianeuvonta kotitalouksille

Kansallisen suunnitelman ja tukien lopulliset ehdot on tarkistettava viranomaisilta ennen hankintapäätöstä. Lausuntoluonnos ei vielä tarkoita, että kotitalous voisi hakea siinä kuvattua tukea.

ETS2 vauhdittaa sähköistymistä

ETS2 voi pitkällä aikavälillä vauhdittaa sähköistymistä. Kun fossiiliset polttoaineet kallistuvat, sähkökäyttöiset vaihtoehdot tulevat suhteellisesti edullisemmiksi:

• Sähköautot: Jos bensiini kallistuu 20 snt/l, sähköauton ja polttomoottoriauton välinen kustannusero kasvaa entisestään. Jo nyt sähköauton polttoainekustannus on pörssisähköllä noin 3–4 euroa sadalla kilometrillä, kun bensiiniautolla kustannus on 8–12 euroa sadalla kilometrillä.
• Lämpöpumput: Öljylämmittäjille ETS2 tekee lämpöpumppuun siirtymisestä entistä kannattavampaa. Ilma-vesilämpöpumpun takaisinmaksuaika lyhenee, kun vertailukohdan kustannukset nousevat.
• Teollisuus: Pienteollisuuden prosessilämmön sähköistäminen tulee taloudellisesti houkuttelevammaksi.

Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa 2026 myös erillisen sähköistämisen toimintasuunnitelman, jonka tavoite on nostaa energian loppukulutuksen sähköistymisaste 46 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Keinoina ovat muun muassa sähköverojen ja verkkomaksujen keventäminen.

Käytännön vinkit: näin varaudut

Vaikka ETS2 käynnistyy vasta vuonna 2028, nyt on hyvä aika valmistautua:

• Arvioi lämmitysmuotosi: Jos lämmität öljyllä, ETS2 tekee siirtymisestä lämpöpumppuun entistä kannattavampaa. Vuosina 2025–2027 öljylämmityksestä luopumiseen voi saada 60 %:n kotitalousvähennyksen yritykseltä ostetusta vähennyskelpoisesta työstä. Enimmäismäärä on 3 500 euroa henkilöltä vuodessa ja omavastuu 150 euroa. Tarkista ehdot Verohallinnolta.
• Harkitse sähköautoa: Jos auton vaihto on ajankohtainen 2027–2028, sähköauton kokonaiskustannus on ETS2:n myötä entistä kilpailukykyisempi.
• Seuraa sosiaalista ilmastorahastoa: Jos kuulut tuettaviin ryhmiin, rahastosta voi olla tulossa suoraa tukea energiaremonttiin tai puhtaan ajoneuvon hankintaan.
• Pörssisähkön käyttäjät: ETS2 ei suoraan koske ETS1:n piiriin kuuluvaa sähköntuotantoa. Välilliset hintavaikutukset riippuvat sähkömarkkinoista; vertaile sähköistämisen investointi- ja käyttökustannuksia oman kulutuksesi perusteella.

EU:n uusi ETS2-päästökauppa kattaa vuoden 2028 päästöt, ja ennakkohuutokaupat alkavat jo vuonna 2027. Polttoaineiden ja öljylämmityksen kustannusvaikutus riippuu päästöoikeuden hinnasta ja omasta kulutuksesta. Sähköautoa tai lämpöpumppua kannattaa arvioida kokonaiskustannusten perusteella.