EstLink 2 rikkoutui jouluna — näin merenalaiset kaapelit vaikuttavat sähkön hintaan

Joulupäivänä 25. joulukuuta 2024 tapahtui jotain poikkeuksellista Suomenlahdella. Venäjän niin sanottuun varjolaivaston kuuluva Eagle S -tankkeri raahasi ankkuriaan noin 90 kilometriä merenpohjaa pitkin ja katkaisi samalla EstLink 2 -sähkönsiirtokaapelin sekä neljä tietoliikennekaapelia Suomen ja Viron välillä. Tapaus paljasti, kuinka haavoittuvia merenalaiset yhteydet ovat — ja kuinka paljon ne merkitsevät Suomen sähköjärjestelmälle.

Mikä on EstLink?

EstLink-yhteydet ovat merenalaisia tasasähkökaapeleita (HVDC), jotka yhdistävät Suomen ja Viron sähköverkot. Yhteyksiä on kaksi:

• EstLink 1: Käyttöön vuonna 2006, kapasiteetti 350 MW
• EstLink 2: Käyttöön vuonna 2014, kapasiteetti 658 MW

Yhdessä ne muodostavat noin 1 000 MW:n siirtokapasiteetin, joka on merkittävä osa Suomen kansainvälisiä sähköyhteyksiä. Kaapelit omistaa yhdessä Fingrid ja Viron kantaverkkoyhtiö Elering.

Normaalissa markkinatilanteessa sähkö virtaa pääosin Suomesta Viroon, koska Suomessa on enemmän tuotantokapasiteettia. EstLink-yhteydet ovat kuitenkin elintärkeitä myös toiseen suuntaan: talven kylmimmillä jaksoilla Suomi voi tarvita tuontisähköä kaikista suunnista.

Mitä joulupäivänä tapahtui?

Eagle S -tankkeri lähti Venäjän Ust-Lugasta lastinaan 35 000 tonnia lyijytöntä bensiiniä. Alus oli rekisteröity Cookinsaarille, ja sen miehistö koostui georgialaisista ja intialaisista. Suomen viranomaiset epäilevät, että aluksen ankkuri putosi mereen ja sitä raahattiin merenpohjaa pitkin tarkoituksellisesti.

Vahingot olivat mittavat:

• EstLink 2 -sähkökaapeli katkesi, ja Suomen ja Viron välinen siirtokapasiteetti putosi 1 000 MW:sta 350 MW:iin — vain EstLink 1 jäi toimintaan
• Neljä tietoliikennekaapelia vaurioitui, joista kaksi Elisan omistamaa katkesi kokonaan
• Ankkuri löydettiin myöhemmin noin 80 metrin syvyydestä 7. tammikuuta 2025

Alus otettiin Suomen viranomaisten haltuun ja ankkuroitiin Porkkalan edustalle. Kahdeksalle miehistön jäsenelle asetettiin matkustuskielto.

Yllättävä vaikutus sähkön hintaan

EstLink 2:n rikkoutumisen vaikutus Suomen sähkön hintaan oli vastoin monen odotuksia. Koska sähkö virtaa normaalisti Suomesta Viroon, kaapelin katkeaminen laski Suomen sähkön futuurihintoja:

• Tammi–maaliskuun 2025 futuurihinta laski 9,6 sentistä 8,6 senttiin kilowattitunnilta — eli yhden sentin pudotus
• Vähemmän sähköä vietiin Viroon, joten Suomeen jäi enemmän tuotantokapasiteettia

Tilanne oli päinvastainen Virossa ja Baltian maissa. Viron sähkön hinta nousi dramaattisesti: pahimmillaan spot-hinta kävi 77,3 snt/kWh:ssa, koska maa menetti kaksi kolmasosaa tuontikapasiteetistaan Suomesta.

Energiateollisuuden mukaan riskit kohdistuvat Suomeen kireissä tehotilanteissa. Talvella, kun pakkanen puristaa ja tuulivoima seisoo, Suomi tarvitsee kaiken mahdollisen tuontikapasiteetin. Ilman EstLink 2:ta yksi merkittävä varaventtiili puuttui — ja sen puuttuminen olisi voinut pahentaa helmikuun 2026 hintapiikkejä entisestään.

Korjaus kesti puoli vuotta ja maksoi kymmeniä miljoonia

EstLink 2:n korjaus oli vaativa merenalainen operaatio. Ranskalais-norjalainen kaapelivalmistaja Nexans suoritti korjaustyön:

• Valmistelu: Tammi–huhtikuu 2025 — kaapelin päät katkaistiin ja tulpattiin, korjauskaapeli valmistettiin
• Varsinainen korjaustyö: Toukokuu 2025 — noin yhden kilometrin mittainen kaapeliosuus vaihdettiin uuteen
• Takaisin käyttöön: Kesäkuun loppu 2025 — työ valmistui aikataulua nopeammin
• Kustannukset: Arviolta 50–60 miljoonaa euroa, jaettuna tasan Fingridin ja Eleringin kesken

Fingridin yksikönpäällikkö Kimmo Nepola korosti, että korjaustyö vaati erikoisosaamista ja -kalustoa ulkomailta sekä erinomaista viranomaisyhteistyötä vilkkaalla merialueella.

Itämeren kaapelivauriot — yksittäistapaus vai järjestelmällinen uhka?

EstLink 2:n vaurioituminen ei ollut yksittäistapaus. Itämerellä on tapahtunut neljä vakavaa merenalaisen infrastruktuurin vauriota 14 kuukauden aikana:

• Lokakuu 2023: Balticconnector-kaasuputki katkaistiin (Newnew Polar Bear -alus). Korjauskustannus 35 miljoonaa euroa.
• Marraskuu 2024: C-Lion1- ja BCS East-West Interlink -tietoliikennekaapelit vaurioituivat (Yi Peng 3 -alus).
• Joulukuu 2024: EstLink 2 ja neljä telekaapelia (Eagle S -tankkeri). Korjaus 50–60 miljoonaa euroa.
• Joulukuu 2025: Elisan ja Arelionin tietoliikennekaapelit vaurioituivat (Fitburg-alus). Tutkinta käynnissä.

Yhdeksän tietoliikennekaapelia, yksi sähkökaapeli ja yksi kaasuputki — kaikki vaurioituivat reilussa vuodessa. Viron presidentti Alar Karis totesi, että "toistuva Itämeren infrastruktuurin vaurioittaminen viittaa järjestelmälliseen uhkaan, ei onnettomuuksiin".

Eagle S -oikeudenkäynti — kiistanalainen tuomio

Suomen syyttäjä nosti syytteet Eagle S:n kapteenia, yliperämiestä ja toista perämiestä vastaan törkeästä vahingonteosta ja törkeästä viestintähäiriöstä. Syyttäjä vaati vähintään 2,5 vuoden vankeusrangaistusta.

Helsingin käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi syytteet lokakuussa 2025 tutkimatta niitä asiallisesti. Oikeus katsoi, ettei Suomen rikoslakia voida soveltaa tapaukseen, koska kyseessä on kansainvälisen merioikeuden mukainen merivahinko, joka kuuluu lippuvaltion tai syytettyjen kansalaisuusvaltion lainkäyttövaltaan.

Syyttäjä on valittanut päätöksestä Helsingin hovioikeuteen, ja tapaus on edelleen kesken vuonna 2026. Tuomio on herättänyt laajaa keskustelua: moni pitää oikeuden tulkintaa ongelmallisena tilanteessa, jossa kriittistä infrastruktuuria vaurioitetaan toistuvasti.

Mitä Suomi ja EU tekevät?

Kaapelivaurioiden sarja on johtanut merkittäviin toimenpiteisiin:

• NATO: Lisäsi sotilaallista läsnäoloa Itämerellä alusten ja merenalaisen infrastruktuurin suojaamiseksi
• EU: Valmisteli pakotteita varjolaivastotoimintaa vastaan ja julkaisi helmikuussa 2025 toimenpideohjelman merenalaisten kaapeleiden suojaamiseksi
• Suomi: Rajavartiolaitos on tehostanut merivalvontaa, ja viranomaiset ovat ottaneet useita epäilyttäviä aluksia haltuun
• VIGIMARE-hanke: EU-rahoitteinen tekoälypohjainen varoitusjärjestelmä, joka havaitsee ankkuria raahaavat alukset. Pilotointi alkoi Itämerellä 2026.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle sähkön käyttäjänä?

Merenalaiset siirtoyhteydet ovat näkymätön mutta olennainen osa sähköjärjestelmää. Niiden vaikutus sähkön hintaan riippuu markkinatilanteesta:

• Normaalisti: EstLink-yhteydet mahdollistavat sähkön viennin Viroon ja Baltiaan, mikä tukee pohjoismaisen sähkön tuottajien tuloja mutta ei juuri vaikuta suomalaisen kuluttajan hintaan
• Talven piikkitilanteissa: Jokainen käytettävissä oleva siirtoyhteys voi olla ratkaiseva. Yhden yhteyden puuttuminen voi pahentaa hintapiikkejä merkittävästi.
• Pitkällä aikavälillä: Siirtoyhteyksien suojaaminen on osa Suomen energiaturvallisuutta. Investoinnit merenalaisten kaapeleiden valvontaan ja korjausvalmiuteen ovat välttämättömiä.

Suomen siirtoyhteydet naapurimaihin ovat yhteensä noin 4 000 MW:

• Ruotsi (AC): ~1 900 MW (sis. Aurora Line)
• Viro (EstLink 1 + 2): ~1 000 MW
• Norja: Epäsuora yhteys Ruotsin kautta

Yksittäisen yhteyden menetys ei vaaranna sähkön saatavuutta normaalioloissa, mutta kireissä talvitilanteissa joka megawatti on tärkeä.

EstLink 2:n joulupäivän vaurio paljasti, kuinka haavoittuvia merenalaiset energiayhteydet ovat. Suomen sähkön hintaan vaikutus oli paradoksaalisesti laskeva — mutta riski kohdistui talven pahimpiin hetkiin, jolloin tuontikapasiteettia todella tarvitaan. Itämeren kaapelivaurioiden sarja on pakottanut Suomen, EU:n ja NATOn ottamaan merenalaisen infrastruktuurin suojelun vakavasti.