Datakeskukset nostavat sähkön hintaa jopa 31 % — mitä lokakuun kohu tarkoittaa sinulle?

Lokakuussa 2026 Suomen datakeskuskeskustelu kärjistyi ennennäkemättömällä tavalla. Poliisi aloitti esiselvityksen Googlen Muhoksen datakeskushankkeesta, Lupa- ja valvontavirasto LVV määräsi työt keskeytettäviksi, ja viikko myöhemmin Nordean ekonomisti julkaisi laskelman, jonka mukaan datakeskukset nostavat sähkön hintaa todennäköisimmässä skenaariossa noin 31 prosenttia. Samalla uuden tuulivoiman rakentaminen on puolittunut viime vuodesta.

Tämä ei ole enää hypoteettinen keskustelu tulevaisuudesta — se on konkreettinen muutos, joka vaikuttaa sähkölaskuusi lähivuosina. Olemme kirjoittaneet datakeskusten sääntelystä aiemmin lokakuun alussa ja Googlen investoinnista aiemmassa artikkelissa. Tässä artikkelissa keskitymme siihen, mitä viimeisinä viikkoina on muuttunut ja miksi se muuttaa kokonaiskuvaa.

Mitä tapahtui lokakuussa?

Google-kohu: poliisitutkinta ja työmääräys

Googlen datakeskushanke Muhoksella ja Kajaanissa ajautui kriisiin lokakuun ensimmäisellä viikolla. Suomen luonnonsuojeluliitto oli syyskuussa tehnyt selvityspyynnön Lupa- ja valvontavirastolle (LVV), jonka mukaan Google oli suorittanut laajoja metsähakkuita ja maanmuokkausta datakeskusten suunnitelluilla tonteilla ennen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) valmistumista.

Tapahtumaketju eteni nopeasti:

• 2.10.2026: Poliisi vastaanotti yksityishenkilön tutkintapyynnön ja aloitti esiselvityksen Muhoksen hankkeesta
• 6.10.2026: LVV kehotti Google-tytäryhtiö Tuike Finlandia keskeyttämään valmistelutyöt viimeistään 23.10. mennessä ja uhkasi uhkasakolla
• 11.10.2026: Google ilmoitti keskeyttäneensä valmistelutyöt, mutta piti mahdollisena "vakautustöiden" jatkamista
• 13.10.2026: Noin sata ihmistä osoitti mieltään Googlen Helsingin-toimistolla

Google perusteli hakkuita metsälakiin ja rakentamislakiin vedoten, mutta LVV:n mukaan näin laajoja valmistelutöitä ei voi tehdä pelkän metsälain nojalla ennen YVA-menettelyä. Poliisi selvittää, onko asiassa kyse rikoksesta.

Kohu on merkittävä, koska se paljasti ensimmäistä kertaa konkreettisesti, miten nopeasti ja hallitsemattomasti datakeskushankkeet voivat edetä Suomessa. Muhoksen kunnan rakennustarkastaja kertoi medialle, että häntä "painostettiin joka puolelta" hankkeen edistämiseksi.

Uudet miljardihankkeet — vauhti kiihtyy

Samaan aikaan kun Google-kohu hallitsi otsikoita, Suomeen julkistettiin uusia jättimäisiä datakeskushankkeita:

• Sesterce (Jämsä): Ranskalainen tekoälyinfrastruktuuriyhtiö suunnittelee yli 10 miljardin euron tekoälykampusta entisen Kaipolan paperitehtaan alueelle. Ensimmäinen vaihe on 200 MW, laajennus 600 MW:iin. Yhtiö tavoittelee yli 1 GW:n kokonaiskapasiteettia Suomessa.
• atNorth (Salo): Islantilainen yhtiö investoi noin 2 miljardia euroa Salon datakeskukseen. Ensimmäinen 75 MW:n vaihe on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2028 kolmannella neljänneksellä.

MTV Uutisten mukaan Suomessa on vuoden 2026 aikana julkistettu yli 70 uutta datakeskushanketta, ja suunnitteilla on kaikkiaan yli 140 datakeskusta. Pelkästään Fingridin kantaverkkoon on liityntäsopimuksin sovittu lähes 5 gigawattia datakeskusten tehoa. Jos kaikki toteutuvat, Suomen sähkönkulutus kasvaisi noin 40 prosenttia vuoden 2025 tasosta.

Uusi hinta-arvio: 31 prosenttia

Nordean ekonomisti Juho Kostiainen julkaisi lokakuussa analyysin, jonka mukaan datakeskusten sähkönkulutuksen kasvu nostaa sähkön markkinahintaa todennäköisimmässä skenaariossa noin 31 prosenttia nykyisestä tasosta. Nykyisen noin 5 sentin kilowattituntihinnan perusteella se tarkoittaisi nousua noin 6,5–7 senttiin.

Kostiaisen kolme skenaariota:

• Todennäköisin (31 % nousu): Tuulivoimaa rakennetaan sen verran kuin sen kannattavuus sallii, mutta ei riitä kattamaan koko datakeskusten lisäkysyntää. Kalliiden tuntien osuus kasvaa voimakkaasti.
• Optimistinen (20 % nousu): Tuulivoimaa rakennetaan vastaamaan datakeskusten koko vuosikulutusta. Hinta nousee silti, koska tuulivoimaa ei ole saatavilla silloin, kun sähkö on kalleinta — tyynillä pakkaspäivinä.
• Kasvun mittaluokka: Datakeskusten odotetaan kuluttavan noin 11 TWh vuodessa, eli noin 13 prosenttia Suomen kokonaissähkönkulutuksesta. Olemassa oleville kotitalouksille ja yrityksille tämä tarkoittaa noin 1,3 miljardin euron lisäkustannusta vuodessa.

Luku on huomattavasti suurempi kuin konsulttiyhtiö AFRY:n aiemmin esittämä noin 10 prosentin arvio. Ero johtuu siitä, että AFRY:n malli oletti nopeampaa uuden tuotannon valmistumista. Kostiaisen analyysi ottaa paremmin huomioon sen, mitä tuulivoiman rakentamisessa todellisuudessa tapahtuu — tai pikemminkin ei tapahdu.

Mikä on vahvistettu ja mikä on arvio?

On tärkeää erottaa, mitä tiedämme varmasti ja mikä on ennuste:

Vahvistettu:

• Fingridin kantaverkkoon on sovittu lähes 5 GW datakeskusten liityntätehoa
• Liityntäkyselyjen yhteenlaskettu teho ylitti 100 GW vuoden 2026 alkupuolella
• Fingridin arvion mukaan noin 10 prosenttia kyselyistä toteutuu
• Uuden tuulivoiman rakentaminen on hidastunut merkittävästi (ks. alla)

Arvio tai ennuste:

• 31 prosentin hintavaikutus perustuu Nordean mallinnukseen — todellinen vaikutus riippuu siitä, kuinka paljon uutta tuotantoa rakennetaan
• Datakeskusten toteutuvat gigawattimäärät ovat epävarmoja — monet hankkeet peruuntuvat tai viivästyvät
• Tuulivoiman investointivaje voi korjaantua, jos sähkön hinta nousee tarpeeksi

Tuotannon pullonkaula — "ketsuppipullo"

Lokakuun 15. päivänä Yle julkaisi artikkelin otsikolla "Sähkön kulutus kasvaa, mutta uutta tuotantoa ei kuulu — Fingrid: Toivottavasti ketsuppipullo aukeaa". Artikkeli kiteytti ongelman ytimen: sähkön kysyntä kasvaa datakeskusten ja sähköistymisen myötä, mutta uuden tuotannon — erityisesti tuulivoiman — rakentaminen on hidastunut dramaattisesti.

Fingridin puolivuosikatsauksen luvut kertovat karua kieltä:

• Tammi–kesäkuu 2026: Suomeen valmistui 108 MW uutta tuulivoimaa
• Tammi–kesäkuu 2025: Vastaava luku oli 536 MW
• Muutos: 80 prosentin pudotus vuoden takaisesta

Uusiutuvan energian kokonaisliitännät olivat tammi–kesäkuussa 510 MW, kun vuotta aiemmin ne olivat 794 MW. Tuulivoima on ylivoimaisesti suurin yksittäinen tekijä uudessa tuotannossa, joten sen rakentamistahdin hidastuminen on ratkaiseva muutos.

Fingridin asiantuntija Jussi Jyrinsalo totesi Ylelle, että valtaosa tarvittavasta uudesta tuotannosta tulee tuulivoimasta, mutta sen lisäksi tarvitaan säätövoimaa — esimerkiksi diesel- tai kaasumoottoreita — kattamaan ne hetket, jolloin tuuli ei puhalla. Tuulivoimayhtiö Ilmattaren edustaja puolestaan viittasi siihen, että uusien voimaloiden rakentaminen alkaa taas, kun sähkön hinta nousee tarpeeksi korkealle. Se tarkoittaa paradoksia: datakeskukset nostavat sähkön hintaa, ja hinnannousu käynnistää uuden tuotannon rakentamisen. Kuluttaja maksaa väliaikaisesti korkeampaa hintaa.

Sähkömarkkinalain pikamuutos: etusijamenettely

Syyskuun lopussa työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi luonnoksen sähkömarkkinalain muuttamisesta. Lakiehdotus loisi etusijamenettelyn sähköverkkoon liittämiselle tilanteissa, joissa verkkokapasiteetti ei riitä kaikille hakijoille. Lausuntokierros päättyi 9.10.2026, ja lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.

Lakiehdotuksen ydin on priorisointijärjestelmä, joka jakaa liityntähakemukset neljään etusijaryhmään:

• Ryhmä 1: Kotitaloudet, pienyritykset ja kriittinen infrastruktuuri — käsitellään ensin saapumisjärjestyksessä
• Ryhmä 2: Pienempi teollisuus ja pienemmät datakeskukset
• Ryhmä 3: Suurempi teollisuus
• Ryhmä 4: Suuret datakeskukset — käsitellään viimeisenä

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kotitalouksien sähköliittymät menevät aina suurten datakeskusten edelle. Menettely voi koskea myös ennen lain voimaantuloa tehtyjä liityntähakemuksia, joista ei ole vielä sitovaa sopimusta.

Tämä on erillinen laki datakeskusrekisteristä ja muista syksyn sääntelyhankkeista, joista kirjoitimme aiemmin. Etusijamenettely on konkreettisempi ja nopeammin vaikuttava: se ratkaisee, kuka saa verkkoon ensin.

Reaktiot lakiehdotukseen

Fingrid kannattaa etusijamenettelyä ja pitää sitä tarpeellisena. Fingridin tiedotteessa todetaan, että verkkokapasiteetin rajallisuus vaatii selkeitä pelisääntöjä. Fingrid myös huomautti, että vastaavaa mallia tulisi harkita lunastuslupien käsittelyyn, jotta kantaverkon vahvistaminen nopeutuu.

Energiateollisuus ry puolestaan tukee teknologianeutraalia priorisointia, mutta kritisoi lakiehdotusta siitä, ettei se ole aidosti teknologianeutraali — datakeskuksille asetetaan eri rajat kuin muulle teollisuudelle. Datakeskusalan edustajat ovat arvostaneet ehdotuksen suuntaa, mutta vastustavat sitä, että sähkön käyttötarkoitus vaikuttaisi hankkeen asemaan jonossa.

Kuka on oikeassa? Asiantuntijoiden erimielisyydet

Datakeskusten hintavaikutuksesta on esitetty lokakuussa toisistaan merkittävästi poikkeavia arvioita:

Juho Kostiainen (Nordea, ekonomisti): Sähkön hinta nousee todennäköisesti 31 prosenttia. Sähkölämmitteisen omakotitalon sähkölasku kasvaa noin 390 euroa vuodessa. Kostiaisen mukaan hinta nousee kaikissa skenaarioissa, koska uuden tuotannon kustannukset ovat nykyistä hintatasoa korkeampia.

Janne Peljo (Elinkeinoelämän keskusliitto EK): Datakeskusten vaikutus on "maltillinen". Peljon mukaan markkinamekanismi toimii ja datakeskusten kasvu kiihdyttää uuden tuotannon rakentamista.

Sari Multala (ympäristö- ja ilmastoministeri): Ei ole huolissaan sähkön hinnan pysyvästä noususta. Multalan mukaan verkkokapasiteetista on huolehdittava, mutta datakeskukset tuovat mukanaan myös uutta sähköntuotantoa.

Suomen Uusiutuvat ry: Jo hyväksyttyjä tuuli- ja aurinkovoimahankkeita on yli 7,2 gigawattia — "moninkertainen verrattuna datakeskusten arvioituun sähkön tarpeeseen vuonna 2030". Yhdistyksen mukaan uusiutuvan kapasiteetin putki riittää kattamaan kasvavan kysynnän.

Jussi Jyrinsalo (Fingrid): Suomi tarvitsee tuulivoiman rinnalle säätövoimaa. Tuulivoima ei yksinään riitä, koska sitä ei ole saatavilla huippukulutuksen aikana.

Erimielisyys koskee siis perustavaa kysymystä: riittääkö markkinamekanismi kiihdyttämään uuden tuotannon rakentamista ennen kuin hinnat nousevat pysyvästi? Optimistit luottavat hintasignaaliin, joka käynnistää investoinnit. Pessimistit varoittavat, että tuotannon valmistuminen kestää 3–5 vuotta, ja sillä välin kuluttajat maksavat merkittävästi enemmän.

Aikajana: milloin vaikutukset näkyvät sähkölaskussa?

Suuret luvut herättävät huolta, mutta on tärkeää ymmärtää, milloin vaikutukset todella saavuttavat kuluttajan. Datakeskusten rakentaminen ei tapahdu yhdessä yössä.

• Talvi 2026–2027: Datakeskusten vaikutus sähkön hintaan on vielä pieni. Suurempi riski tulee Pohjoismaiden matalista vesivarannoista ja maakaasun kallistumisesta. Fingrid arvioi, ettei datakeskusten kulutus näy merkittävästi vielä tämän talven hinnoissa.
• 1.1.2027: Sähkömarkkinalain etusijamenettely astuu voimaan (jos eduskunta hyväksyy). Datakeskusten liityntähakemukset siirtyvät jonon viimeiseen ryhmään.
• 2027–2028: Ensimmäiset nyt julkistetut suurhankkeet (Sesterce, atNorth) alkavat kuluttaa sähköä. Vaikutus alkaa näkyä pörssisähkön hinnassa erityisesti talvikuukausina.
• 2028–2030: Datakeskusten kulutus kasvaa merkittäväksi — Nordean arvio 11 TWh/vuosi vastaa noin tämän vaiheen tilannetta. Samalla uutta tuulivoimaa alkaa valmistua, jos investoinnit käynnistyvät 2027.
• 2030+: Tilanne vakiintuu. Jos sääntelytoimet ja markkinamekanismit toimivat, uusi tuotanto ja kysyntä ovat paremmin tasapainossa. Sähkön hintakatto suojaa kotitalouksia äärimmäisiltä piikkeiltä.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle?

1. Sähkösopimuksesi valinta on nyt entistä tärkeämpi

Pörssisähkö on ollut historiallisesti halvempi kuin kiinteä sopimus, mutta jos datakeskukset nostavat keskihintaa 31 prosenttia ja samalla lisäävät hintapiikkien tiheyttä, riskiprofiili muuttuu. Erityisesti sähkölämmitteisissä taloissa kiinteän tai hybridisopimuksen merkitys kasvaa. Tarkista nykyinen sopimuksesi ja vertaa tarjouksia.

2. Kulutuksen optimointi kannattaa yhä enemmän

Kun kalliiden tuntien osuus kasvaa, kulutuksen siirtäminen halvimpiin tunteihin tuottaa entistä suuremman säästön. Älyohjaus Shelly-releellä tai muulla automaatiolla maksaa itsensä takaisin yhä nopeammin. Erityisesti lämminvesivaraajan ja sähköauton latauksen ajoittaminen halvimpiin tunteihin on tärkeää.

3. Kotiakku ja aurinkopaneelit suojaavat hinnannousulta

Jos sähkön keskihinta nousee pysyvästi, aurinkopaneelien ja kotiakun takaisinmaksuaika lyhenee. Oma tuotanto suojaa hinnannousulta, ja kotiakun reservimarkkinatulot voivat kasvaa, kun sähköjärjestelmä tarvitsee lisää joustoa.

4. Seuraa tilannetta — mutta älä panikoi

31 prosentin hinta-arvio on skenaario, ei varma ennuste. Toteutuva vaikutus riippuu siitä, kuinka paljon datakeskushankkeista todella toteutuu ja kuinka nopeasti uutta tuotantoa rakennetaan. Suomen sähköjärjestelmä on perusteiltaan vahva: ydinvoima, tuulivoima ja siirtoyhteydet tarjoavat vankan pohjan. Mutta lähivuosien hintariski on noussut.

Usein kysytyt kysymykset

Nostaako datakeskus sähkölaskuani jo nyt?

Ei merkittävästi. Suurin osa suunnitelluista datakeskuksista ei ole vielä toiminnassa. Tämän talven hintaan vaikuttavat enemmän vesivoiman tilanne, maakaasun hinta ja sää. Datakeskusten vaikutus kasvaa vähitellen vuodesta 2027 eteenpäin.

Mitä 31 prosentin hinnannousu tarkoittaa euroissa?

Nordean arvion mukaan sähkölämmitteisen omakotitalon (noin 18 000 kWh/vuosi) sähkölasku nousisi noin 390 euroa vuodessa. Kerrostaloasujalle (noin 2 000 kWh/vuosi) vaikutus on pienempi, arviolta 30–50 euroa vuodessa.

Eikö tuulivoima riitä kattamaan datakeskusten tarpeen?

Vuositasolla kyllä — hyväksyttyjä hankkeita on yli 7 GW. Mutta ongelma on ajoitus: tuulivoimaa ei ole saatavilla talven huippukulutuksen aikana, kun pakkanen on kova ja tuuli on tyyntynyt. Tämä nostaa hintaa juuri silloin, kun sähkö on kalleinta. Tarvitaan myös säätövoimaa ja sähkövarastoja.

Miksi Google-kohu on tärkeä sähkön hinnan kannalta?

Suoraan se ei vaikuta sähkön hintaan. Mutta se paljasti, miten hallitsemattomasti datakeskushankkeet voivat edetä ilman riittävää sääntelyä. Se nopeutti poliittista yksimielisyyttä siitä, että datakeskuksia koskevaa lainsäädäntöä on kiristettävä — mikä pitkällä aikavälillä voi hillitä kulutuksen kasvua ja siten hintapainetta.

Kannattaako vaihtaa kiinteään sopimukseen?

Se riippuu tilanteestasi. Helenin energiamarkkina-asiantuntija vaihtoi itse kiinteään sopimukseen lokakuussa 2026 vedoten mataliin vesivarantoihin ja maakaasun kallistumiseen. Kiinteä sopimus suojaa piikkeiltä, mutta maksaa pitkällä aikavälillä enemmän. Pörssisähkö on edelleen edullisempi vuositasolla, jos pystyt optimoimaan kulutusta.

Tuleeko Suomeen sähköpula datakeskusten takia?

Fingridin arvion mukaan ei — ainakaan lähivuosina. Sähkön riittävyys on turvattu ydinvoimalla, tuulivoimalla ja siirtoyhteyksillä. Ongelma ei ole sähkön puute vaan sen hinta: kun kysyntä kasvaa tuotantoa nopeammin, hinta nousee.

Miten sähkön hintakatto suojaa minua?

Hallitus on valmistellut sähkön hintakattoa, joka suojaa kotitalouksia äärimmäisiltä hintapiikeiltä. Se ei kuitenkaan suojaa sähkön keskihinnan nousulta — katto aktivoituu vain poikkeuksellisen korkeilla hinnoilla.

Yhteenveto: Datakeskusten hintavaikutusta koskevat arviot ovat nousseet merkittävästi: Nordean ekonomisti ennustaa 31 prosentin nousua todennäköisimmässä skenaariossa, kun aiemmin puhuttiin 10 prosentista. Samaan aikaan uuden tuulivoiman rakentaminen on puolittunut ja Google-kohu on paljastanut sääntelyn aukkoja. Kuluttajalle tämä tarkoittaa, että sähkön hinta nousee todennäköisesti lähivuosina — mutta vaikutuksen suuruus riippuu siitä, kuinka nopeasti uutta tuotantoa rakennetaan. Nyt on hyvä aika tarkistaa sähkösopimuksensa, investoida kulutuksen älyohjaukseen ja seurata tilannetta.