Google investoi Suomeen 13 miljardia — näin jättihanke vaikuttaa sähkön hintaan ja sähkölaskuusi

Tiistaina 9.9.2026 Suomen energiakeskustelu muuttui yhdessä päivässä. Google ilmoitti investoivansa Suomeen 13 miljardia euroa kahden vuoden aikana — yhtiön suurimman yksittäisen panostuksen Euroopassa koskaan. Samana päivänä Fortum kertoi solmineensa Googlen kanssa 22 vuoden sähkönostosopimuksen, joka kattaa jopa puolet Loviisan ydinvoimalan tuotannosta ja pitää laitoksen käynnissä vuoteen 2050.

Pääministeri Petteri Orpo vakuutti heti, ettei investointi nosta sähkön hintaa. Muutamaa tuntia myöhemmin energiatalouden professori sanoi julkisuudessa päinvastaista. Kumpi on oikeassa — ja mitä sinun kannattaa tehdä?

Tässä artikkelissa käydään läpi kaikki julkistetut luvut, sopimuksen todellinen sisältö, asiantuntijoiden erimielisyyden ydin, aikataulu ja lopuksi konkreettiset johtopäätökset tavallisen sähkönkäyttäjän kannalta.

Mitä Google tarkalleen ilmoitti?

Investointikokonaisuus jakautuu neljälle paikkakunnalle. Google laajentaa jo olemassa olevaa Haminan datakeskustaan ja rakentaa kokonaan uutta infrastruktuuria Kajaaniin, Muhokselle ja Vaalaan.

Hankkeen mittakaava on Suomen oloissa poikkeuksellinen:

• 13 miljardia euroa investointeja vuosina 2027–2028. Summaan sisältyvät myös Loviisan ydinvoimalaan kohdistuvat panostukset.
• Yli 2 000 hehtaaria maata hankittuna kolmen kunnan alueelta: Muhoksella yli 600 hehtaaria (noin 900 jalkapallokenttää), Kajaanissa noin 350 ja Vaalassa noin 300 hehtaaria.
• Lähes 2 miljoonaa kerrosneliötä rakennusoikeutta pelkästään Muhoksella — Ylen vertailun mukaan noin 40 000 kaksiota tai kymmenen Triplan kauppakeskusta.
• Yhdeksän konesalia Muhokselle ja kahdeksan Kajaaniin.
• Yli 37 000 työpaikkaa rakentamisvaiheessa, joista noin 16 000 rakennusalalla. Valmistuttuaan keskukset työllistäisivät Googlen arvion mukaan tuhansia suoraan ja välillisesti.
• 3,6 miljardin euron vuotuinen bruttokansantuotevaikutus rakentamisvaiheessa 2027–2028.

Rakentaminen etenee vaiheittain. Ylen mukaan aikataulu voi venyä 15–20 vuoteen tai kiihdytettynä toteutua 6–10 vuodessa — riippuen kysynnästä ja siitä, miten nopeasti sähköverkko ehtii mukaan.

Miksi juuri Suomi?

Googlen valinta ei ole sattumaa. Suomella on datakeskusten kannalta yhdistelmä, joka on Euroopassa harvinainen.

• Puhdas ja poikkeuksellisen omavarainen sähköntuotanto. Olkiluoto 3:n ja tuulivoiman myötä kotimainen tuotanto kattoi vuonna 2024 jo 96 prosenttia kulutuksesta, ja vuonna 2025 Suomi oli vuositasolla käytännössä omavarainen. Datakeskusten omistajille päästötön sähkö on nykyään kova vaatimus, ei markkinointikikka.
• Nopeasti kasvanut tuulivoima. Tuulivoimakapasiteetti ylitti kesäkuun 2026 loppuun mennessä 8 900 megawattia, ja tuulisähköä tuotettiin viime vuonna noin 22 terawattituntia — jo noin viidennes Suomen sähköntuotannosta.
• Viileä ilmasto. Jäähdytys on datakeskuksen suurin sähkönkulutuserä palvelimien jälkeen. Pohjois-Suomessa vapaajäähdytys ulkoilmalla toimii suuren osan vuodesta.
• Vapaata liittymäkapasiteettia pohjoisessa. Etelä-Suomen kantaverkko on tukossa, mutta Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla on sekä verkkoa että tilaa.
• Olemassa oleva jalansija. Google on toiminut Haminassa vuodesta 2009 ja tuntee suomalaisen lupaprosessin, työvoiman ja verkkoyhtiöt.

Kääntöpuoli on se, jota Tekniikan Maailma nosti esiin: onko Suomen rooli jatkossa ensisijaisesti halvan puhtaan sähkön toimittaja amerikkalaisille teknologiajäteille, vai kehitetäänkö täällä myös omaa tekoälyteknologiaa? Se on poliittinen kysymys, ei tekninen.

Fortum-sopimus: mitä 22 vuoden PPA todella sisältää

Investoinnin energiapuoli on kuluttajan kannalta se kiinnostavin osa. Google ja Fortum allekirjoittivat pitkäaikaisen sähkönostosopimuksen (PPA, power purchase agreement), jonka ehdot ovat poikkeuksellisen pitkät:

• Sopimus alkaa vuonna 2028 ja kestää 22 vuotta.
• Vuodesta 2030 vuoteen 2049 sopimus kattaa 50 prosenttia Loviisan ydinvoimalan tuotannosta.
• Loviisan kaksi reaktoria tuottavat 507 megawattia kumpikin eli yhteensä noin 1 014 megawattia, ja vuositasolla noin 8 terawattituntia sähköä.
• Se on noin 10 prosenttia Suomen koko sähköntuotannosta.
• Sopimus mahdollistaa laitoksen käyttöiän jatkamisen vuoteen 2050.

Loviisan modernisointiohjelman kokonaiskustannus vuosille 2023–2050 on noin miljardi euroa. Fortumin mukaan tästä noin 700 miljoonaa euroa — eli valtaosa investointipäätöksistä — oli vielä tekemättä. Käytännössä Google toimii siis rahoittajana: 22 vuoden sitova ostosopimus antaa Fortumille tulovirran, jota vastaan modernisointi-investoinnit uskalletaan tehdä.

Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo tiivisti sopimuksen logiikan: "Kumppanuuksien merkitys korostuu nykyisessä epävarmassa markkinaympäristössä, jolle on ominaista heikko näkyvyys ja voimakkaasti heiluvat sähkön hinnat." Fortumille sopimus nostaa vertailukelpoista sidotun pääoman tuottoa (RONA) noin 1,4 prosenttiyksiköllä.

Sopimuksen rinnalla yhtiöt allekirjoittivat aiesopimuksen (MoU) yhteistyöstä uuden ydinvoiman, uusiutuvan energian sekä varastointi- ja joustoratkaisujen kehittämisessä. Ensimmäinen konkreettinen askel on 94 megawatin akkujärjestelmä Kajaanin datakeskuksen läheisyyteen. Sen on määrä liittyä sähköverkkoon loppuvuonna 2027, ja tarkoituksena on tasapainottaa verkkoa erityisesti kylminä ja vähätuulisina jaksoina.

"Bring your own power" — lupaus ja sen kritiikki

Googlen sijoitusjohtaja Ruth Porat korosti julkistuksessa yhtiön periaatetta: datakeskusten mukana tuodaan oma sähkö. Uutta päästötöntä kapasiteettia lisätään verkkoon sen sijaan, että kulutettaisiin olemassa olevaa tuotantoa.

Lupaus kuulostaa hyvältä. Ongelma on, että Fortum-sopimus ei varsinaisesti täytä sitä.

Ylen analyysissä toimittaja Juha-Matti Mäntylä huomauttaa, että Loviisa-sopimuksella "Google ei synnytä Suomeen uutta ydinvoimaa – se vain ylläpitää nykyistä". Loviisan käyttöluvan jatkolle oli jo saatu valtioneuvoston lupa vuonna 2023, ja modernisointisuunnitelmat olivat olemassa. Sopimus löytää maksavan asiakkaan jo päätetyille päivityksille — se ei lisää yhtään megawattia uutta tuotantoa Suomen verkkoon.

Aidosti uutta kapasiteettia syntyisi vasta, jos aiesopimus uudesta reaktorista Loviisaan etenisi toteutukseen. Se on Mäntylän mukaan koko paketin kiinnostavin ja tärkein osuus — ja samalla se, jonka toteutumisesta ei ole vielä mitään takeita.

Sähkötaseen kannalta tilanne on siis tällä hetkellä epäsymmetrinen: kulutus kasvaa varmasti, tuotanto vain ehkä.

Nouseeko sähkön hinta? Kolme näkemystä

Julkinen keskustelu jakautui välittömästi. Kolme puheenvuoroa kannattaa lukea rinnakkain.

1. Hallitus: hinta ei nouse

Pääministeri Petteri Orpo torjui hintahuolet suoraan: "Energian hinta ei nouse investointien vuoksi." Hän lisäsi, että Suomessa datakeskuksia vähätellään julkisessa keskustelussa, vaikka ne tuovat työtä eri puolille maata. Orpon mukaan hallitusta on "vakuutettu hyvin uskottavasti, että sähkö riittää".

Samassa yhteydessä Orpo kuitenkin kertoi, että hallitus valmistelee kotitalouksille sähkön hintakattoa mahdollisen kriisitilanteen varalta. Yhdistelmä herätti huomiota: jos sähkö ei kallistu, miksi hintakattoa tarvitaan?

2. Professori Vehviläinen: hinta nousee kaikille muille paitsi Googlelle

Energiatalouden professori Iivo Vehviläinen arvioi MTV Uutisille, että uudet datakeskukset luovat sähkön kysyntää "suuren ydinvoimalayksikön verran". Hänen logiikkansa on suoraviivainen: "Ja kun kysyntä nousee, niin sähkön hinta nousee."

Vehviläisen mukaan hyötyjät ovat selvät — Google ja energiantuottajat, joiden liikevaihto kasvaa. Maksajia ovat "kaikki muut sähkönkäyttäjät". Hän muistuttaa myös, että Suomi oli sähkön riittävyyden osalta jo valmiiksi herkässä tilanteessa.

Hintakattoa Vehviläinen pitää ongelmallisena ratkaisuna — hänen sanoin "aikamoisena himmelinä", jossa lopulta valtio maksaa kotitalouksien kustannukset.

3. Professori Honkapuro: kaikki riippuu joustosta

LUT-yliopiston professori Samuli Honkapuro tarjoaa kolmannen, tarkemman näkökulman. Hänen mukaansa ratkaisevaa ei ole kulutuksen määrä vaan sen ajoitus:

"Jos täysi kulutus tulee hintapiikin päälle, se ehdottomasti pahentaa niitä piikkejä. Mutta toisaalta, jos siellä olisi joustoa, se toimisi hyvin."

Honkapuro huomauttaa, että tekoälymallien koulutus ei ole erityisen aikakriittistä työtä — se voitaisiin periaatteessa ajoittaa halvoille tunneille. Suomen nykyinen kulutus on noin 9 000 megawattia, ja Googlen keskukset olisivat siihen merkittävä lisä. Tarkkoja tehotietoja Google ei ole julkistanut.

Tässä on kuitenkin ongelma. Googlen Suomen maajohtaja Antti Järvinen totesi tiedotustilaisuudessa, että datakeskukset eivät juurikaan jousta hintapiikkien aikana. Juuri se ratkaisu, jonka professori nimeää parhaaksi, on siis yhtiön oman ilmoituksen mukaan pois pöydältä.

Mitä mallinnukset kertovat? 20 prosentin jousto = 125 miljoonaa euroa vuodessa

Kysymys datakeskusten joustosta ei ole teoreettinen. Valtioneuvoston selvityshenkilön työtä varten teetetyssä AFRY:n mallinnuksessa tarkasteltiin skenaariota, jossa Suomessa on vuonna 2030 2 500 megawattia datakeskuskuormaa.

Tulos oli selvä: jo 20 prosentin kysyntäjousto leikkaa hintapiikkejä ja tuottaa sähkönkäyttäjille merkittävää hyötyä. Sähkön keskihinnan arvioitiin laskevan niin paljon, että käyttäjien vuotuinen hyöty olisi noin 125 miljoonaa euroa.

Toisin sanoen: joustava datakeskus voi olla sähköjärjestelmälle hyödyksi. Se tuo pitkiä ostosopimuksia, jotka rahoittavat uutta tuotantoa, ja se voi väistää kalleimmat tunnit. Joustamaton datakeskus taas on puhdas lisäkuorma, joka osuu pahimmillaan juuri niihin tunteihin, jolloin hinta on jo korkealla.

Suuremmassa, noin 5 gigawatin skenaariossa taloudelliset vaikutukset kasvavat vastaavasti: rakentamisvaiheessa noin 150 000 henkilötyövuotta ja 5,7 miljardin euron verovaikutus, tuotantovaiheessa vuodesta 2030 alkaen noin 33 000 henkilötyövuotta ja 1,3 miljardin euron vuotuinen verovaikutus.

Jos haluat perehtyä siihen, miten kotitalouden oma kulutusjousto toimii käytännössä, lue oppaamme kysyntäjoustosta kotitalouksissa.

Kestääkö sähköverkko? Fingridin näkökulma

Sähkön riittävyys on vain puolet ongelmasta. Toinen puoli on siirtokapasiteetti — ja se on jo nyt tiukalla.

Fingridin heinäkuun 2026 puolivuosikatsauksen mukaan:

• Liittymissopimuksen tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu kokonaislaajuus ylitti kesäkuun loppuun mennessä 3 gigawattia.
• Kulutusta kasvattavien hankkeiden liityntäkyselyjen kumulatiivinen määrä oli peräti 145 gigawattia, josta datakeskushankkeisiin liittyi noin 100 gigawattia.
• Kaikki hankkeet eivät luonnollisesti toteudu — Fingrid on arvioinut, että kyselyistä toteutuu suuruusluokaltaan noin 10 prosenttia.

Kantaverkon siirtokapasiteetti on täynnä useilla alueilla. Fingrid ei myönnä uusia yli 10 megawatin liittymiä pääkaupunkiseudulla, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla eikä Varsinais-Suomessa ainakaan vuoteen 2027 asti. Kapasiteettipula helpottuu vasta 2030-luvun alkupuolella, kun käynnissä oleva investointiohjelma tuottaa tulosta.

Tässä valossa Googlen sijaintivalinnat ovat loogisia: Hamina, Kajaani, Muhos ja Vaala sijaitsevat kaikki kaukana eteläisen Suomen pullonkauloista, lähempänä pohjoisen tuulivoimatuotantoa. Lue lisää verkon vahvistamisesta artikkelistamme kantaverkon kehittämissuunnitelmasta 2026–2035.

Hukkalämpö — datakeskuksen aliarvioitu hyöty

Sähkönkulutuskeskustelussa unohtuu helposti, että datakeskus ei tuhoa sähköä. Se muuttaa lähes kaiken käyttämänsä sähkön lämmöksi. Kysymys on siitä, päätyykö se lämpö taivaalle vai kaukolämpöverkkoon.

Haminassa on jo toimiva esimerkki. Googlen suomalainen yhtiö Tuike Finland ja Haminan Energia sopivat vuonna 2024 hukkalämmön talteenotosta. Käytännössä:

• Hillonlahden pohjoispuolelle rakennettiin lämpöpumppulaitos, jossa on kolme 2,5 megawatin lämpöpumppua eli yhteensä 7,5 megawattia.
• Laitos tuottaa arviolta 40 gigawattituntia kaukolämpöä vuodessa.
• Se kattaa jopa 80 prosenttia Haminan kaupunkialueen kaukolämmön tarpeesta — noin 2 000 kotitalouden lämmityksen.
• Google luovuttaa hukkalämmön energiayhtiölle ilmaiseksi. Järjestely vähentää maakaasun käyttöä merkittävästi.

Realismia on kuitenkin syytä säilyttää: Yle huomautti Haminan tapauksessa, että pienempiä kaukolämpölaskuja on turha odottaa. Lämmön talteenotto vaatii oman investointinsa ja lämpöpumput kuluttavat sähköä. Hyöty näkyy ennen kaikkea päästöissä ja polttoaineriippuvuuden vähenemisessä, ei suoraan asiakkaan laskussa.

Uusien Kajaanin, Muhoksen ja Vaalan keskusten hukkalämpöratkaisuista ei ole vielä julkistettu yksityiskohtia. Se on yksi konkreettinen asia, jota kannattaa seurata — mittakaavassa, jossa liikutaan satojen megawattien tehoissa, hukkalämmön hyödyntäminen tai hyödyntämättä jättäminen on iso ero. Lue aiheesta lisää artikkelistamme kaukolämmön sähköistymisestä.

Aikajana: milloin vaikutukset näkyvät sähkölaskussa?

Uutinen on iso, mutta se ei näy sähkölaskussasi ensi kuussa. Näin hanke etenee:

• 2026 (nyt): Ilmoitus, maakaupat ja kaavoitus. Ei vaikutusta hintaan. Mahdollinen psykologinen vaikutus sähköfutuurien hintoihin.
• Loppuvuosi 2027: Kajaanin 94 MW akkujärjestelmä liittyy verkkoon. Tämä on itse asiassa hintapiikkejä tasaava tekijä.
• 2027–2028: Rakentamisen huippuvuodet. Sähkönkulutus kasvaa lähinnä työmaiden osalta — pieni vaikutus.
• 2028: Fortum–Google-sähkönostosopimus astuu voimaan. Loviisan tuotanto on jatkossa sidottu pitkään sopimukseen.
• 2030: Sopimus kattaa 50 % Loviisan tuotannosta. Ensimmäiset konesalit ajossa. Tästä eteenpäin kulutusvaikutus alkaa näkyä spot-hinnoissa.
• 2030-luku: Kantaverkon liittymäkapasiteetti kaksinkertaistuu. Mahdollisen uuden Loviisan reaktorin päätökset. Vaiheittainen laajentuminen jatkuu.
• 2050: Loviisan käyttöiän ja sopimuksen päätepiste.

Kuluttajan kannalta olennaista on, että merkittävät hintavaikutukset ajoittuvat 2030-luvulle. Siihen mennessä Suomeen on tarkoitus valmistua paljon uutta tuulivoimaa, akkuvarastoja ja verkkokapasiteettia. Lopputulos riippuu siitä, kumpi ehtii ensin — kysyntä vai tarjonta.

Entä hintakatto?

Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti helmikuussa 2026 lausunnoille lakiluonnoksen, joka mahdollistaisi sähkön vähittäismyyntihintojen sääntelyn hintakriisin aikana. Käytännössä kotitaloudet ja pienyritykset maksaisivat sääntelyn voimassaoloaikana markkinahintaa vähemmän, ja sähköyhtiöille korvattaisiin erotus.

Esitykseen sisältyy myös kuluttajansuojaa parantava kohta: hintakriisin aikana solmittujen määräaikaisten sopimusten enimmäiskesto rajattaisiin yhteen vuoteen, jotta kuluttajat eivät jäisi vuosiksi kiinni paniikkihinnoiteltuun sopimukseen.

Hintakatto on kriisityökalu, ei pysyvä ratkaisu. Professori Vehviläisen kritiikki kannattaa pitää mielessä: mekanismi ei poista kustannusta, se siirtää sen veronmaksajalle.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle? Kuusi konkreettista johtopäätöstä

1. Älä tee hätäisiä sopimuspäätöksiä

Yksittäinen uutinen ei ole peruste vaihtaa sähkösopimusta. Hintavaikutukset ajoittuvat 2030-luvulle, ja tänään tehtävä määräaikainen sopimus koskee lähivuosia. Vertaile sopimuksia normaalisti oman kulutusprofiilisi perusteella — apuna vertailumme pörssisähkön ja kiinteän sopimuksen välillä.

2. Pitkät sopimukset voivat kuitenkin muuttua houkuttelevammiksi

Jos suuret teolliset ostajat sitovat tuotantoa 20 vuoden sopimuksiin, sähkömarkkinoiden ylitarjonta vähenee. Se voi näkyä siinä, että edulliset monivuotiset kuluttajasopimukset harvinaistuvat. Jos näet poikkeuksellisen edullisen 2–3 vuoden kiinteän hinnan, se kannattaa harkita tarkemmin kuin ennen.

3. Kulutuksen ajoittaminen kannattaa entistä enemmän

Jos hintapiikit jyrkkenevät — ja siitä molemmat professorit ovat samaa mieltä siinä tapauksessa, ettei jousto lisäänny — niin hinnan mukaan optimointi kannattaa entistä enemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa lämmityksen, lämminvesivaraajan ja auton latauksen ohjaamista halvoille tunneille. Yksinkertaisimmillaan riittää Shelly-rele ja pörssisähköohjaus.

4. Kotiakun ja aurinkopaneelien kannattavuus paranee

Mitä suurempi ero halvimman ja kalleimman tunnin välillä, sitä nopeammin kotiakku maksaa itsensä takaisin. Sama logiikka pätee aurinkopaneeleihin yhdistettynä varastointiin. Googlen oma 94 MW:n akkuhanke kertoo, että sama laskelma toimii myös teollisessa mittakaavassa.

5. Seuraa kolmea asiaa, älä otsikoita

Jos haluat tietää, kääntyykö hinta nousuun, seuraa näitä kolmea signaalia:

• Eteneekö uusi Loviisan reaktori? Tämä ratkaisee, tuleeko Suomeen uutta tuotantoa vai pelkkää kulutusta.
• Joustavatko datakeskukset? Jos Googlen kanta muuttuu tai jos joustoon syntyy taloudellinen kannustin, hintapiikkiriski pienenee olennaisesti.
• Kuinka nopeasti Fingridin verkkoinvestoinnit valmistuvat? Ne määrittävät, pääseekö pohjoisen tuulivoima etelän kulutuskohteisiin.

6. Muista mittakaava

Suomen sähköjärjestelmä on iso. Keskimääräinen teho on noin 9 000 megawattia ja vuosikulutus noin 85–90 terawattituntia. Vaikka datakeskukset kasvattaisivat kysyntää tuntuvasti, kyse on vuosien mittaisesta muutoksesta, ei yhtäkkisestä hyppäyksestä — ja samaan aikaan tuulivoimakapasiteetti kasvaa satoja megawatteja vuodessa.

Toinen mittakaavan muistutus: sähkön riittävyys 2030-luvulla oli Fingridin huolenaihe jo kauan ennen tätä uutista. Google ei luonut ongelmaa — se teki siitä näkyvämmän ja kiireellisemmän.

Usein kysytyt kysymykset

Nostaako Googlen investointi sähkön hintaa Suomessa?

Todennäköisesti jonkin verran, mutta vasta 2030-luvulla ja vaikutuksen suuruus riippuu ratkaisevasti siitä, rakennetaanko Suomeen samaan aikaan uutta tuotantokapasiteettia ja joustavatko datakeskukset hintapiikkien aikana. Pääministeri Orpo kiistää hintavaikutuksen, mutta useat energia-alan professorit pitävät nousua todennäköisenä.

Ostaako Google kaiken Loviisan sähkön?

Ei. Sopimus kattaa enintään 50 prosenttia Loviisan tuotannosta vuosina 2030–2049. Loput jää markkinoille. Loviisa tuottaa noin 8 terawattituntia vuodessa eli noin 10 prosenttia Suomen sähköstä, joten sopimus koskee noin 5 prosenttia Suomen sähköntuotannosta.

Rakentaako Google uutta ydinvoimaa Suomeen?

Ei vielä. Fortumin kanssa on allekirjoitettu aiesopimus, jossa selvitetään uuden ydinvoiman rakentamista Loviisaan, mutta investointipäätöstä ei ole tehty. Nykyinen sopimus ylläpitää olemassa olevaa kapasiteettia — se ei lisää sitä.

Kannattaako minun vaihtaa sähkösopimusta tämän takia?

Ei tämän uutisen perusteella. Vaikutukset ovat vuosien päässä. Vaihda sopimusta, jos nykyinen hinnoittelusi ei vastaa kulutustottumuksiasi — ei uutisotsikoiden perusteella.

Milloin datakeskukset alkavat kuluttaa sähköä?

Ensimmäiset konesalit ovat käytössä arviolta vuoden 2030 tienoilla. Rakentamisen pääpaino on vuosina 2027–2028, ja koko hanke valmistuu vaiheittain 6–20 vuoden kuluessa.

Hyötyykö kaukolämmön asiakas datakeskuksesta?

Päästöjen osalta kyllä. Haminassa Googlen hukkalämpö kattaa jopa 80 prosenttia kaupunkialueen kaukolämmöstä ja korvaa maakaasua. Kaukolämpölaskun hintaan vaikutus on kuitenkin ollut pieni, koska lämmön talteenotto vaatii oman investointinsa ja lämpöpumput kuluttavat sähköä.

Riittääkö Suomen sähkö datakeskuksille ja kotitalouksille?

Vuositasolla kyllä — Suomi on nykyisellään käytännössä sähköomavarainen. Ongelma ei ole vuosienergia vaan yksittäiset tunnit: kylmä, tyyni talvipäivä, jolloin tuulivoima on lähes nollassa ja kulutus huipussaan. Juuri niinä tunteina joustamaton datakeskuskuorma on ongelmallisin.

Miksi Google valitsi juuri Kajaanin, Muhoksen ja Vaalan?

Pohjois-Suomessa on vapaata liittymäkapasiteettia, runsaasti tuulivoimatuotantoa, viileä ilmasto jäähdytystä varten ja saatavilla suuria yhtenäisiä maa-alueita. Etelä-Suomessa Fingrid ei tällä hetkellä myönnä lainkaan uusia yli 10 megawatin liittymiä.

Yhteenveto

Googlen 13 miljardin euron investointi on Suomen energiahistorian merkittävimpiä yksittäisiä uutisia. Fortum-sopimus turvaa Loviisan ydinvoimalan käytön vuoteen 2050 ja rahoittaa noin 700 miljoonan euron modernisointi-investoinnit — mutta se ei luo uutta tuotantokapasiteettia. Kulutus kasvaa varmasti, tuotanto vain ehkä. Hintavaikutukset ajoittuvat 2030-luvulle, ja niiden suuruus ratkeaa kolmesta asiasta: eteneekö uusi Loviisan reaktori, joustavatko datakeskukset hintapiikkien aikana, ja ehtiikö Fingridin verkkoinvestointi valmistua ajoissa. Kuluttajalle paras varautuminen ei ole sopimuksen paniikkivaihto vaan oman kulutuksen ajoittaminen halvoille tunneille — se kannattaa joka tapauksessa.