Näin Suomen sähköverkkoa vahvistetaan seuraavat 10 vuotta — 5,2 miljardia euroa kantaverkkoon

Suomen sähköverkko elää historiansa suurinta muutosta. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on julkaissut kehittämissuunnitelman vuosille 2026–2035, jonka investoinnit nousevat 5,2 miljardiin euroon. Pelkästään vuosina 2025–2028 verkkoon investoidaan 2,0 miljardia euroa. Heinäkuussa 2026 julkaistun puolivuosikatsauksen mukaan Fingrid on saanut viimeisen 12 kuukauden aikana liittymiskyselyjä peräti 68 gigawatin edestä pelkästään sähkönkulutuskohteille. Mistä on kyse, ja mitä tämä tarkoittaa tavalliselle sähkönkäyttäjälle?

Miksi kantaverkkoa pitää vahvistaa?

Suomen sähköjärjestelmä on murroksessa. Sähkön tuotanto on siirtynyt voimakkaasti tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan, ja samaan aikaan kulutus kasvaa nopeasti. Alkuvuonna 2026 Suomen sähkönkulutus nousi 46,1 terawattituntiin — kasvua 6,3 prosenttia edellisvuodesta.

Alkuvuoden kasvua selitti etenkin kylmä sää. Pidemmän aikavälin kulutusnäkymiä kasvattavat erityisesti seuraavat ilmiöt:

• Datakeskukset: Suomeen on suunniteltu valtavia datakeskushankkeita. Kesäkuun 2026 loppuun mennessä liittymissopimuksen tehneiden datakeskusten suunniteltu kokonaiskapasiteetti oli yli 3 gigawattia. Vuoteen 2030 mennessä datakeskusten sähkötehon tarve voi nousta jopa 1 500 megawattiin.
• Vetytalous: Vihreän vedyn tuotanto elektrolyysillä vaatii valtavia määriä sähköä. Suomi tavoittelee 10 prosenttia EU:n puhtaan vedyn tuotannosta.
• Sähköistyminen: Lämpöpumput, sähköautot ja teollisuuden sähköistyminen nostavat kulutuksen perustasoa vuosi vuodelta.

Samaan aikaan sähkön tuotanto ja kulutus eriytyvät maantieteellisesti: tuulivoimaa rakennetaan Pohjois- ja Länsi-Suomeen, mutta noin kaksi kolmasosaa sähkönkulutuksesta tapahtuu Etelä-Suomessa, Tampereen eteläpuolella. Tämä eriytyminen lisää siirtotarvetta ja verkon häviöitä.

68 gigawattia liittymiskyselyjä — ennätyksellinen kiinnostus

Fingridin heinäkuun 2026 puolivuosikatsaus paljastaa häkellyttävän luvun: viimeisen 12 kuukauden aikana yhtiö on saanut liittymiskyselyjä 68 gigawatin edestä pelkästään sähkönkulutuskohteille. Lisäksi sähköntuotantohankkeita on kyselty 13 gigawatin ja sähkövarastoja 32 gigawatin edestä.

Vertailun vuoksi: Suomen nykyinen huipputehontarve on noin 15 500 megawattia. Liittymiskyselyt ylittävät siis nykyisen huipputehon nelinkertaisesti. Kaikki hankkeet eivät tietenkään toteudu, mutta jo murto-osa riittää muuttamaan sähköjärjestelmää perusteellisesti.

Puhdas, turvallinen ja edullinen sähkö houkuttelee sähköintensiivistä teollisuutta Suomeen. Kehittämissuunnitelman tavoite on mahdollistaa arviolta 10 gigawattia uutta teollista sähkönkulutusta — eli datakeskuksia, vetytuotantoa, e-polttoaineita ja muuta teollisuutta.

Mitä rakennetaan? Investointien kohteet

Fingridin 5,2 miljardin euron investointiohjelma kattaa laajan kirjon hankkeita:

Siirtoyhteydet

Sähkön siirtokapasiteettia kasvatetaan erityisesti pohjois-etelä- ja länsi-etelä-suunnissa. Tavoitteena on, että 2030-luvun alkupuolella kantaverkon liittymäkapasiteetti kaksinkertaistuu — käytettävissä olisi 6 000–8 000 megawattia lisää liittymiskapasiteettia. Useita uusia 400 kilovoltin voimajohtoja on suunnitteilla, ja itään päin suuntautuvan siirtoyhteyden ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä.

Muuntajat ja sähköasemat

Fingrid on solminut kesäkuussa 2026 sopimuksen Hitachi Energyn kanssa seitsemästä suuresta tehomuuntajasta (400 MVA / 400 kV). Muuntajat valmistetaan Hitachin uudessa Vaasan tehtaassa ja toimitetaan vuosina 2029–2032. Sopimukseen sisältyy optio kahdesta lisämuuntajasta. Suuret tehomuuntajat ovat ratkaisevassa roolissa teollisuuden sähköistämisessä ja uusien asiakkaiden liittämisessä.

Älykkäämpi verkko

Fingrid otti huhtikuussa 2026 käyttöön dynaamisen siirtokapasiteetin hallinnan (dynamic line rating) 400 kilovoltin voimajohdoilla. Tekniikka hyödyntää reaaliaikaisia sääolosuhteita — tuulta, lämpötilaa ja auringonsäteilyä — siirtokapasiteetin optimointiin. Viileällä ja tuulisella säällä voimajohtojen kapasiteetti voi olla merkittävästi suurempi kuin perinteisillä vakioarvoilla.

Miten investoinnit vaikuttavat sähkölaskuun?

Fingrid nosti kantaverkkopalvelun maksuja 8 prosenttia vuoden 2026 alusta. Korotuksen taustalla on nimenomaan mittava investointiohjelma ja sähköjärjestelmän muuttumisen aiheuttamat kustannukset.

Hyvä uutinen kuluttajalle: kantaverkkomaksujen osuus sähkölaskun kokonaishinnasta on vain noin 3 prosenttia. Käytännössä 8 prosentin korotus kantaverkkomaksuissa tarkoittaa sähkölaskuusi noin 0,2 prosentin vaikutusta. Tämä on hyvin maltillinen summa.

Samaan aikaan Fingrid on laskenut tasehallintapalvelujen maksuja merkittävästi vuoden 2026 aikana: tammikuun 1,35 eurosta megawattitunnilta heinäkuun 0,40 euroon — pudotus yli 70 prosenttia. Tämä hyödyttää sähkön myyjiä ja välillisesti kuluttajia.

Pitkän aikavälin hyöty: vakaampi ja edullisempi sähkö

Kantaverkkoinvestoinnit eivät ole pelkkä kustannus — ne ovat edellytys toimiville sähkömarkkinoille ja vakaalle hinnanmuodostukselle. Vahvempi verkko tarkoittaa käytännössä:

• Vähemmän hintapiikkejä: Kun sähköä voidaan siirtää tehokkaasti tuotantoalueilta kulutusalueille, paikalliset pullonkaulat ja hintapiikit vähenevät. Aurora Line -voimajohto Ruotsiin on jo osoittanut tämän.
• Parempi toimitusvarmuus: Fingridin verkon käyttövarmuus on jo nyt huippuluokkaa — 99,99980 prosenttia alkuvuonna 2026. Investoinnit varmistavat, ettei kasvu heikennä tätä tasoa.
• Uusiutuvan energian hyödyntäminen: Ilman verkon vahvistamista uutta tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa ei voida liittää verkkoon. Investoinnit mahdollistavat halvemman sähkön pääsyn markkinoille.
• Teollisuuden verotulot: Datakeskukset ja muu sähköintensiivinen teollisuus tuovat Suomeen verotuloja ja työpaikkoja, mikä hyödyttää koko yhteiskuntaa.

Alueelliset pullonkaulat — missä on ahdasta?

Kantaverkon siirtokapasiteetti on jo nyt täynnä useilla alueilla. Fingrid on rajoittanut yli 10 megawatin tehontarpeen omaavien uusien kuluttajien liittämistä alueilla, joissa kapasiteetti ei riitä. Erityisesti Etelä-Suomessa datakeskushankkeet kilpailevat keskenään rajallisesta liittymäkapasiteetista.

Nykyisessä mallissa verkkoliitynnän saa ensimmäisenä liittymisedellytykset täyttävä hanke. Fingridin mukaan hankkeiden yhteiskunnallinen priorisointi edellyttäisi uutta lainsäädäntöä.

Tilanne helpottuu 2030-luvun alkupuolella, kun käynnissä olevat investoinnit tuottavat tulosta ja liittymäkapasiteetti kaksinkertaistuu.

Riittääkö sähkö 2030-luvulla?

Fingrid on julkaissut "Sähköä kasvuun. Turvallisesti." -toimenpideohjelman, jossa se varoittaa sähkön riittävyyden heikkenevän vuosikymmenen loppuun mennessä. Kulutus kasvaa nopeammin kuin uutta säädettävää tuotantokapasiteettia rakennetaan.

Fingridin viesti on selvä: "Tehon riittävyys harvinaisissa tilanteissa ei todennäköisesti ratkea pelkästään markkinaehtoisesti." Yhtiö peräänkuuluttaa kustannustehokasta tukijärjestelmää, joka varmistaa riittävän tuotantokapasiteetin myös äärimmäisissä olosuhteissa — kuten talven 2026 pakkasjaksoissa, jolloin tuulivoima romahti ja kulutus nousi ennätystasolle.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle?

Kantaverkon kehittämissuunnitelma vaikuttaa jokaiseen suomalaiseen sähkönkäyttäjään — vaikka vaikutukset näkyvät hitaasti ja epäsuorasti:

• Sähkölasku: Kantaverkkomaksujen korotukset ovat maltillisia (0,2 % vaikutus). Pidemmällä aikavälillä vahvempi verkko tasaa hintaeroja ja vähentää piikkejä.
• Toimitusvarmuus: Investoinnit turvaavat sähkön saatavuutta myös kovilla pakkasilla ja huoltokatkojen aikana.
• Uusiutuvan energian kasvu: Lisää tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa pääsee markkinoille, mikä painaa keskimääräistä hintaa alaspäin.
• Taloudellinen kasvu: Datakeskukset ja muu teollisuus tuovat Suomeen investointeja, työpaikkoja ja verotuloja.

Jos omistat aurinkopaneelit, kotiakun tai sähköauton, kantaverkon vahvistaminen on sinulle erityisen hyvä uutinen. Mitä tehokkaampi verkko, sitä paremmin pörssisähkön hintavaihtelut heijastavat todellista tuotantotilannetta — ja sitä enemmän hyödyt älykkäästä kulutusohjauksen optimoinnista.

Fingridin 5,2 miljardin euron kantaverkon kehittämissuunnitelma on Suomen historian suurin sähköverkkoinvestointi. Se mahdollistaa datakeskusten, vetytalouden ja teollisuuden kasvun, vahvistaa toimitusvarmuutta ja tasaa sähkön hintavaihteluja. Kuluttajalle kantaverkkomaksujen korotus on maltillinen — alle prosentin vaikutus sähkölaskuun — mutta pitkän aikavälin hyödyt ovat merkittävät.