Olkiluoto 3:n huolto venyy marraskuulle — näin Suomen ja Pohjoismaiden ydinvoimatilanne painaa sähkön hintaa juuri nyt

Olkiluoto 3 irrotettiin verkosta huoltoa varten 10. syyskuuta. Teollisuuden Voiman (TVO) syyskuun alussa julkaiseman suunnitelman mukaan Suomen suurin voimalaitosyksikkö olisi palannut tuotantoon 30. lokakuuta noin 50 vuorokauden huollon jälkeen. TVO:n vuosihuoltosivu kertoo nyt toista: huollon kesto on 58 vuorokautta ja paluupäivä 7. marraskuuta. Sama päivämäärä on sähköpörssille annetussa käytettävyysilmoituksessa, jota on päivitetty huollon aikana useita kertoja.

Kahdeksan päivän venymä ei ole dramaattinen OL3:n historiassa — ensimmäinen vuosihuolto keväällä 2024 venyi 37 vuorokaudesta 74:ään — mutta se osuu ajankohtaan, jossa Suomen ydinvoimasta on muutenkin poissa yli puolet ja koko Pohjoismaiden sähköjärjestelmä on tavallista tiukemmalla. Tämä kirjoitus kokoaa tilanteen 19. lokakuuta 2026: mitä Olkiluodossa ja Loviisassa tapahtuu, mitä Ruotsin reaktorit tekevät, miksi Norjan vesivarastoilla on väliä ja mitä kaikki tämä on tähän mennessä tehnyt pörssisähkön hinnalle.

Kevään huolloista ja huoltojen hintamekaniikasta kirjoitimme huhtikuussa. Tämä on sen jatko-osa.

Tilanne 19.10.2026 yhdellä silmäyksellä

Suomessa on viisi ydinvoimalaitosyksikköä, joiden yhteenlaskettu sähköteho on noin 4 400 MW. Niistä verkossa on nyt reilut 2 100 MW:

• Olkiluoto 3 (1 600 MW): huollossa 10.9.–7.11. Alkuperäinen suunnitelma 30.10.
• Olkiluoto 1 (890 MW): tuotannossa täydellä teholla. Vuosihuolto tehtiin 19.4.–16.6.
• Olkiluoto 2 (890 MW): tuotannossa, mutta vain noin 735 MW:n teholla generaattorin roottorirajoituksen vuoksi. TVO:n mukaan täysi teho palaa vasta, kun uusi roottori saapuu loppuvuodesta 2027; markkinailmoitus rajoituksesta ulottuu huhtikuun 2027 vuosihuoltoon asti.
• Loviisa 2 (noin 500 MW): palasi tuotantoon 9.–10. lokakuuta kahdeksan vuoden välein tehtävästä laajasta huollosta. Fortumin kalenterissa paluu oli 29.9., joten huolto venyi noin 10 päivää.
• Loviisa 1 (noin 500 MW): huollossa 26.9. lähtien. Suunniteltu paluu oli 20.10.; tuorein käytettävyysilmoitus sanoo 23.10.

Fingridin tuotantotilastossa tämä näkyy selvästi. Elokuun lopussa Suomen ydinvoima tuotti tasaisesti noin 3 400 MW. Olkiluoto 3:n irrottua 10.9. lukema putosi noin 2 050 MW:iin, Loviisa 1:n pysähdyttyä 26.9. noin 1 600 MW:iin, ja Loviisa 2:n paluun jälkeen se on ollut noin 2 100 MW. Reaaliaikaisen tuotantojakauman näet sähköntuotanto-sivulta.

Olkiluoto 3: 50 vuorokaudesta 58:aan

OL3:n kolmas vuosihuolto on laitoksen ensimmäinen syksyinen huolto. Syy ajankohtaan on käyttöjakson pidentäminen 18 kuukauteen: edellinen huolto tehtiin keväällä 2025, ja sen jälkeinen käyttöjakso sujui TVO:n mukaan ilman yhtäkään tuotannonkeskeytystä. Huoltoon kuuluu polttoaineen vaihto, tarkastukset ja korjaukset. Seuraava vuosihuolto on vasta maaliskuussa 2028 — vuonna 2027 OL3:lla ei ole huoltoa lainkaan.

Huollon venymisen syystä TVO ei ole tätä kirjoitettaessa julkaissut tiedotetta. Tieto uudesta aikataulusta löytyy yhtiön vuosihuoltosivulta ja sähköpörssin käytettävyysilmoituksesta, jossa paluuaika on nyt lauantai 7.11. klo 18.

Yksi yksityiskohta kannattaa huomata: verkosta ei syyskuussa poistunut 1 600 MW vaan noin 1 300 MW. OL3 ajoi heinäkuun puolivälistä lähtien alennetulla teholla, koska kahdessa reaktorin pääkiertopumpussa oli tekninen vika. Sitä ennen laitosta rajoitti noin 1 360 MW:iin Fingridin järjestelmäsuojan kapasiteetti. Jos pumput korjataan huollossa, marraskuussa verkkoon palaa siis enemmän tehoa kuin siitä syyskuussa lähti.

Loviisa: pisin huolto kahdeksaan vuoteen

Fortumin Loviisan voimalaitoksella on meneillään poikkeuksellisen pitkä huoltokausi, 2.8.–lokakuun loppupuoli. Loviisa 2:lla tehtiin kahdeksan vuoden välein toistuva laaja huolto, jossa polttoaine puretaan reaktorista paineastian tarkastuksia ja painekoetta varten. Huolto kesti suunnitellun 58 vuorokauden sijaan 68 vuorokautta; markkinailmoituksessa sen syyksi kirjattiin laajennettu tarkastusseisokki.

Samalla käynnistettiin yli kymmenen modernisointihanketta, joilla laitos valmistellaan käyttöluvan loppuun eli vuoteen 2050. Merkittävimmät ovat matalapaineturbiinien uusiminen, turbiiniautomaation uudistus ja pääjäähdytysvesipumppujen vaihto. Fortum arvioi investointitarpeen vuoteen 2050 mennessä jopa miljardiksi euroksi. Loviisan polttoainehuolto siirtyy vaiheittain Westinghousen länsimaiseen polttoaineeseen.

Loviisa 1:n lyhyempi huolto on kalenterin viimeinen. Jos 23.10. pitää, Suomen ydinvoimateho nousee ensi viikolla noin 2 600 MW:iin, ja OL3:n paluun jälkeen marraskuussa noin 3 900–4 200 MW:iin pumppukorjausten onnistumisesta riippuen.

Mitä pörssisähkölle on käynyt?

Kuukausikeskiarvot kertovat kaksijakoisen tarinan. Alla olevat luvut ovat Suomen aluehintoja arvonlisäveroineen (25,5 %):

• Syyskuu 2026: 7,15 snt/kWh. Syyskuussa 2025 keskihinta oli 5,25 snt/kWh, elokuussa 2026 5,19 snt/kWh.
• Lokakuu 2026 (1.–19.10.): 4,88 snt/kWh. Lokakuussa 2025 koko kuukauden keskihinta oli 6,14 snt/kWh.

Syyskuu oli siis selvästi viimevuotista kalliimpi, lokakuu toistaiseksi halvempi — vaikka lokakuussa ydinvoimaa on ollut poissa enemmän kuin syyskuussa. Selitys on tuttu: Suomessa sähkön hinnan ratkaisee tuuli, ja ydinvoiman puute näkyy tyyninä päivinä, ei keskiarvossa.

Huoltokauden kalleimmat päivät osuivat syyskuun loppuun. 22.–24.9. vuorokausien keskihinta oli 16–17 snt/kWh ja 30.9. noin 17 snt/kWh. Yksittäisistä tunneista kallein oli 15.9. kello 1 yöllä, 50,2 snt/kWh, ja 22.9. illalla hinta pysyi kolme varttia yli 42 sentin. Lokakuussa kalleimmat päivät olivat 12.–13.10., noin 13–14,5 snt/kWh. Niiden välissä oli päiviä, jolloin vuorokauden keskihinta jäi alle yhden sentin.

Tuonti on paikannut vajetta. Fingridin tilaston mukaan Suomi oli jo elokuun lopussa nettotuoja noin 70 prosentissa tunneista, keskimäärin noin 500 MW. Huoltokauden aikana keskimääräinen nettotuonti on noussut reiluun 700 MW:iin, ja kalleimpina päivinä tuontia oli noin 2 000 MW — enemmän kuin Olkiluoto 3:n poissa oleva teho. Tuulisina päivinä Suomi on silti vienyt sähköä, mikä kertoo, että tuulivoima ratkaisee hinnan suunnan myös ydinvoimavajeen aikana.

Tämän syksyn kokemus vahvistaa saman, minkä kevään 2024 ja 2025 huollot opettivat: OL3:n poissaolo ei nosta hintaa tasaisesti joka tunti, vaan se poistaa Suomelta puskurin, jolla tyynet illat ja aamut ennen pysyivät siedettävinä. Huoltokuukausien keskiarvo voi jäädä matalaksi, mutta hinnan hajonta kasvaa. Päivä- ja tuntitason hinnat löydät hintahistoriasta.

Ruotsi: kolme kuudesta reaktorista seisoo marras–joulukuulle

Suomen hinta ei synny Suomessa yksin. Ruotsin kuudesta reaktorista kolme on poissa verkosta, ja kaikki kolme ovat myöhässä:

• Ringhals 3 (noin 1 060 MW) pysähtyi vuosihuoltoon 4.5. Alkuperäinen paluu oli 23.7.; Vattenfallin mukaan laitos käynnistetään 31.10.
• Ringhals 4 (noin 1 140 MW) on ollut poissa elokuun lopusta. Huollon piti päättyä 15.10.; uusi paluuaika on 30.11.
• Forsmark 1 (noin 1 100 MW) pysähtyi 6.9. Vattenfallin sivu kertoo paluusta 17.11., mutta sähköpörssille ilmoitettu käytettävyys sanoo 13.12. ja mainitsee syyksi vuosihuollon perään tulevat lisätyöt turbiinilla.

Oskarshamn 3 sentään palasi elokuussa pitkästä, maaliskuussa alkaneesta huollostaan. Kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnät kertoi syksyllä sovittavansa omat siirtoverkon huoltonsa ydinvoimayhtiöiden kanssa niin, ettei Ringhalsin molempia reaktoreita oteta pois samaan aikaan kuin Forsmarkin — tänä syksynä huoltojen venyminen teki juuri sen, mitä yritettiin välttää.

Miksi tämä näkyy Suomessa? Suomi tuo sähköä Ruotsista pääasiassa pohjoisesta (SE1), ja pohjoisen vesivoima on halpaa. Mutta kun Etelä-Ruotsista (SE3) puuttuu yli 3 000 MW ydinvoimaa, pohjoisen vesivoimaa virtaa etelään ja Ruotsin sisäiset siirtoyhteydet ovat täynnä. Pohjoisen hinta nousee lähemmäs etelän hintaa, ja Suomeen tuleva sähkö kallistuu. Tyynenä talvi-iltana Suomi ja Etelä-Ruotsi kilpailevat samasta vesivoimasta.

Norjan vesivarastot 10 TWh viime vuotta pienemmät

Pohjoismaisen hinnan lattia on vesivoima. Sen varastotilanne lokakuun alussa, ennen talven kulutuskautta, on tänä vuonna heikompi kuin vuosi sitten:

• Norja: noin 60,5 TWh (viikko 41). Vuosi sitten samaan aikaan 70,7 TWh — eroa noin 10 TWh eli 14 %.
• Ruotsi: noin 25,3 TWh, vuosi sitten 28,0 TWh.
• Suomi: noin 4,0 TWh, vuosi sitten 3,2 TWh. Suomen varastot ovat siis poikkeuksellisesti viimevuotista paremmat, mutta ne ovat pieniä.

Kymmenen terawattitunnin vaje Norjassa vastaa reilua kuukautta koko Suomen sähkönkulutusta. Pienemmät varastot eivät tarkoita, että vesi loppuisi, vaan että vesivoiman tuottajat hinnoittelevat vetensä korkeammalle ja säästävät sitä kylmimpiin viikkoihin. Käytännössä se nostaa koko Pohjoismaiden hintatasoa talven ajan, jos sateinen loppusyksy ei korjaa tilannetta.

Mitä talvelta voi odottaa?

Fingrid julkaisi 24.9. talven tehotasearvionsa. Sen mukaan sähkö riittää Suomessa myös kylminä ja tyyninä päivinä, jos suurilta tuotantolaitosten vikaantumisilta vältytään ja siirtoyhteydet Ruotsiin ja Viroon toimivat normaalisti. Erittäin kylmänä ja tyynenä päivänä kulutus nousee Fingridin arviossa noin 15 200 MW:iin, josta 3 200 MW katetaan tuonnilla. Tuuli- ja aurinkovoimaa on vuodessa tullut lisää 800 MW, ja Fortum palauttaa Meri-Porin hiilivoimalan markkinoille väliaikaisesti alkuvuodeksi 2027.

Ydinvoiman osalta kalenteri näyttää tältä:

• 23.10. Loviisa 1 palaa tuotantoon.
• 31.10. Ringhals 3 palaa.
• 7.11. Olkiluoto 3 palaa — jos aikataulu pitää.
• 30.11. Ringhals 4 palaa.
• Joulukuun puoliväli Forsmark 1 palaa.
• Huhtikuu 2027 Olkiluoto 2 jatkaa 735 MW:n teholla ainakin seuraavaan vuosihuoltoonsa (18.4.–7.6.2027). Olkiluoto 1 huolletaan 4.–13.4.2027.

Jos kaikki pitää, marraskuun puolivälissä Suomen ydinvoimasta on verkossa yli 90 % ja Ruotsin koko laitoskanta on käytössä joulukuun puolivälistä. Talven pahimpaan pakkasjaksoon mennessä tilanne on siis todennäköisesti parempi kuin nyt. Riski on siinä, että OL3:n paluu venyy vielä — ja siinä, että Norjan varastot pysyvät vajaina. Markkinan oma näkemys talven hinnoista on luettavissa sähköfutuureista.

Mitä kuluttajan kannattaa tehdä?

• Pörssisähkön käyttäjä: ydinvoiman puute näkyy tyynien päivien aamu- ja iltahuipuissa. Juuri nyt kannattaa katsoa huomisen hinnat illalla ja siirtää saunaa, pyykkiä ja auton latausta pois kalleimmilta tunneilta. Keskiarvo pysyy todennäköisesti kohtuullisena, mutta yksittäisen tunnin hinta voi olla kymmenkertainen.
• Kiinteän sopimuksen harkitsija: huoltojen kasautuminen ei ole pysyvä tila, ja marraskuussa tilanne helpottaa. Pitkää kiinteää sopimusta ei kannata tehdä syyskuun hintapiikkien pelossa. Jos kuitenkin haluat hintavarmuutta talveksi, vertaa tarjouksia sähkösopimusvertailussa.
• Kaikki: seuraa OL3:n paluupäivää. Se on tämän syksyn tärkein yksittäinen hintauutinen, ja TVO:n vuosihuoltosivu päivittyy ennen tiedotteita.

Yhteenveto: Olkiluoto 3 on poissa verkosta 7.11. asti, kahdeksan päivää suunniteltua pidempään. Loviisa 1 palaa 23.10., Loviisa 2 palasi 10 päivää myöhässä. Ruotsissa kolme reaktoria seisoo marras–joulukuulle ja Norjan vesivarastot ovat 10 TWh viime vuotta pienemmät. Syyskuu oli siksi viimevuotista kalliimpi, mutta tuulinen lokakuu on ollut halpa. Ydinvoiman puute ei nosta keskihintaa tasaisesti — se tekee tyynistä päivistä kalliita.