Hanhikiven ydinvoimahanke elää yhä — onko tontilla tulevaisuutta?

Pyhäjoen Hanhikivenniemelle piti nousta Suomen kuudes ydinreaktori. Sen sijaan alueelle nousee heinää. Fennovoima perui Rosatomin kanssa solmitun sopimuksen toukokuussa 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ja sen jälkeen Suomen ainoa valmiiksi kaavoitettu ydinvoimala-alue on odottanut uutta käyttäjää — tuloksetta.

Samaan aikaan ydinvoiman tarve on noussut Suomessa uudelleen keskusteluun. Googlen 13 miljardin euron datakeskusinvestointi ja Fortumin kanssa solmittu 22 vuoden sähkönostosopimus Loviisan ydinvoimalasta herättivät kysymyksen: tarvitaanko Suomeen uutta ydinvoimaa? Ja jos tarvitaan, miksei Hanhikiveen löydy ottajaa?

Mitä Hanhikiveen on rakennettu?

Hanhikiven alueelle ehdittiin investoida satoja miljoonia euroja vuosien aikana ennen projektin keskeytymistä. Tontille on tehty mittava pohjatyö:

• Reaktorikuoppa — louhittiin pitkälle valmiiksi
• Satama-alue — ruoppaukset ja kaivuutyöt valmistuivat
• Varavesiottamo — louhittu ja ruopattu
• Aallonmurtajat ja patopenkereet — rakennettu
• Tiestö ja infrastruktuuri — valmis
• Pääkonttorit ja työmaarakennukset — olemassa mutta tyhjillään

Pyhäjokiseudun arvion mukaan olemassa oleva infrastruktuuri antaa noin kuuden vuoden aikaedun uuden ydinvoimalan rakentamiselle verrattuna tyhjään tonttiin. Kaavoitus, ympäristöarvioinnit ja satamarakenteet ovat valmiina — pelkkä alueen valmistelu voi aloittamattomassa kohteessa kestää vuosia.

Toisaalta osa rakennuksista on jo purettu. Yle uutisoi vuonna 2025, että alueelta purettiin keskeneräisiäkin rakennuksia osana Fennovoiman alasajoa. Yhtiön henkilöstö supistettiin noin 400:sta runkomiehitykseen, jonka tehtävänä on alueen ylläpito ja oikeusprosessien hoitaminen.

Rosatom-riita — viisi välimiesmenettelyä ja miljardeja euroja

Hanhikiven tontin myyntiä ja uuskäyttöä vaikeuttaa valtava oikeusriita Fennovoiman ja Rosatomin välillä. Sopimuksen purkamisen jälkeen molemmat osapuolet vaativat toisiltaan miljardien eurojen korvauksia:

• Fennovoima vaatii Rosatomilta noin 2 miljardia euroa vahingonkorvauksina
• Rosatom (RAOS Project Oy ja muut yhtiöt) vaativat Fennovoimalta noin 2,8 miljardia euroa (227,8 miljardia ruplaa)
• Menettelyjä on käynnissä viisi kappaletta — välimiesmenettelyjä ja Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävä kanne

Riidan taustalla on se, että riippumaton Dispute Review Board totesi jo joulukuussa 2022, että Fennovoiman sopimuksen purkaminen oli sopimusrikkomus. Välimiesoikeus totesi helmikuussa 2025, ettei sillä ollut toimivaltaa tiettyjen liitännäisvaatimusten osalta, mutta pääriita on yhä ratkaisematta.

Rosatom on lisäksi nostanut Moskovan oikeudessa kanteen Fortumia ja Outokumpua vastaan — yhtiöitä, jotka ovat Fennovoiman taustalla olevan Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaita. Oikeudellinen vyyhti on monimutkainen, ja sen ratkaiseminen voi kestää vuosia.

Westinghouse-huhut — paljon puhetta, vähän paperia

Huhtikuussa 2026 Iltalehti uutisoi, että Hanhikivelle suunniteltaisiin amerikkalaista ydinvoimalaa. Julkisuuteen nousi kaavio, jossa suomalainen kiinteistösijoitusyhtiö Trevian ostaisi tontin Fennovoimalta ja Westinghouse suunnittelisi ja rakentaisi sinne reaktorin.

Yle selvitti asiaa ja havaitsi, ettei hanketta voitu vahvistaa. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) etsi arkistostaan asiakirjoja Pyhäjoen uudesta ydinvoimalahankkeesta — mitään ei löytynyt. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala totesi Kauppalehdelle, että Iltalehden juttu sisälsi "virheellistä tietoa", mukaan lukien väite, että hanketta olisi valmisteltu TEM:n kanssa.

Sekä Trevian että Westinghouse kieltäytyivät kommentoimasta. Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen vahvisti, että "eri tahot ovat osoittaneet kiinnostusta Hanhikiven voimalaitosalueeseen" — mutta virallista hanketta ei ole.

Tämä ei tarkoita, ettei kiinnostusta olisi. Westinghouse on allekirjoittanut Fortumin kanssa aiesopimuksen (2023) AP1000- ja AP300-reaktorien selvittämisestä Suomessa ja Ruotsissa. Maaliskuussa 2026 yhtiöt järjestivät Helsingissä ensimmäisen alihankkijasymposiumin. Mutta nämä suunnitelmat kohdistuvat tällä hetkellä Loviisaan, eivät Hanhikiveen.

Miksi Fortum ei halua Hanhikiveä?

Fortum on toistuvasti ilmoittanut, ettei se ole kiinnostunut Hanhikiven tontista. Syy on yksinkertainen: Rosatom-oikeuskiista. Niin kauan kuin Fennovoiman ja Rosatomin välillä on ratkaisemattomia miljardien eurojen riitoja, tontin ostoon liittyy oikeudellisia riskejä, joita Fortum ei halua kantaa.

Pääministeri Petteri Orpo vahvisti saman linjan Ylen haastattelussa: "Vanhaan Hanhikiven ydinvoimalahankkeeseen liittyvä kysymys on välimiesmenettelyn piirissä, eikä neuvotteluja tämän takia käydä."

Fortum keskittyy kolmeen muuhun hankkeeseen:

• Loviisan käyttöiän jatko vuoteen 2050 — Googlen sähkönostosopimus rahoittaa noin 700 miljoonan euron modernisoinnin
• GE Vernova BWRX-300 — pienydinreaktori, early works -sopimus allekirjoitettu kesäkuussa 2025, mahdollinen käyttöönotto 2030-luvun jälkipuoliskolla
• Westinghouse AP1000 — selvitys suuresta reaktorista Loviisaan tai muualle, mutta investointipäätöstä ei ole tehty

Loviisasta voi lukea lisää artikkelistamme Olkiluodon ja Loviisan vuosihuolloista ja niiden hintavaikutuksista.

Ydinenergialaki uudistuu — helpottaako se tilannetta?

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2026 ydinenergialain kokonaisuudistuksen, joka tulee voimaan 1. tammikuuta 2027. Uudistuksen keskeiset muutokset:

• Lupaprosessi yksinkertaistuu. Periaatepäätös tehdään jatkossa yleisemmällä tasolla, mikä nopeuttaa alkuvaihetta.
• Pienet reaktorit saavat oman menettelyn. Alle 50 MW:n lämpöreaktorit voivat saada luvan ministeriötasolla ilman eduskunnan käsittelyä.
• Turva-alueet joustavat. Kiinteät 5/20 km:n suoja-alueet poistettiin jo 2024 — tilalle tulivat tapauskohtaiset arviot, jotka mahdollistavat pienydinvoimaloiden sijoittamisen lähemmäs asutusta.

Laki parantaa edellytyksiä uusille ydinvoimahankkeille yleisesti, mutta se ei ratkaise Hanhikiven ongelmaa. Tontin jatkokäyttö vaatisi joka tapauksessa uuden periaatepäätöksen, ja oikeusriidan aikana sellaista ei ole odotettavissa.

Mitä tämä tarkoittaa sähkön hinnalle?

Hanhikiven kohtalo on osa laajempaa kysymystä: riittääkö Suomen sähkö 2030-luvulla? Fingrid on varoittanut, että datakeskusten ja sähköistymisen kasvu voi ylittää tuotantokapasiteetin, ja uutta perustuotantoa tarvitaan.

Ydinvoima on ainoa nykyinen teknologia, joka tuottaa suuria määriä säästä riippumatonta sähköä ympäri vuorokauden. Jos Hanhikivelle ei nouse voimalaa, Suomen seuraava suuri ydinvoimahanke on todennäköisesti Fortumin Loviisan reaktori — aikaisintaan 2030-luvun lopulla.

Aalto-yliopiston professori Sanna Syri arvioi Ylen haastattelussa, ettei suuri ydinvoimala ole Suomessa helposti kannattava ilman tukia: "En usko, että isoa [voimalaa] saadaan kannattavaksi Suomessa." Olkiluoto 3:n kokoinen laitos maksaisi hänen arvionsa mukaan noin 10 miljardia euroa.

Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää on samoilla linjoilla: uudella ydinvoimalla ei hänen mukaansa ole "minkäänlaisia taloudellisia edellytyksiä" ilman merkittävästi korkeampaa sähkön hintaa tai valtion tukia.

TEM:n energiajohtaja Riku Huttunen puolestaan totesi, että Hanhikiven tontti on "erinomaisessa asemassa" tulevan energiantuotannon kannalta — alueelle voi nousta ydinvoimala, teollisuutta tai muu suuri sähkönkäyttäjä. Lopullinen ratkaisu riippuu markkinakehityksestä ja oikeusriidan päättymisestä.

Mistä seurata tilannetta?

Jos Hanhikiven tulevaisuus kiinnostaa, seuraa näitä asioita:

• Rosatom-välimiesmenettely: Kun riita ratkeaa, tontin myynti on ensimmäistä kertaa mahdollista ilman oikeudellista riskiä.
• Fennovoiman vesitalouslupa: Yhtiö haki 10 vuoden jatkoaikaa — jos se myönnetään, satamarakenteet pysyvät kunnossa.
• Fortumin investointipäätökset: Eteneekö BWRX-300 tai AP1000 Loviisaan? Se kertoo, onko Suomessa markkinaehtoista kysyntää uudelle ydinvoimalle.
• Sähkön hintakehitys: Jos datakeskusten kasvu nostaa hintaa pysyvästi, ydinvoiman kannattavuuslaskelma muuttuu.

Yhteenveto: Hanhikiven ydinvoimala-alue on Suomen ainoa valmiiksi kaavoitettu ja pohjatyöltään edennyt ydinvoimatontti. Alueeseen on investoitu satoja miljoonia euroja, ja olemassa oleva infrastruktuuri antaisi noin kuuden vuoden aikaedun uudelle hankkeelle. Esteet ovat kuitenkin todellisia: Rosatomin ja Fennovoiman välinen miljardien eurojen oikeusriita pitää tontin jäässä, Fortum ei halua kantaa riskiä, ja Westinghouse-huhut jäivät toistaiseksi vahvistamatta. Tilanne voi muuttua, jos oikeuskiista ratkeaa, sähkön hinta nousee merkittävästi tai Suomen sähkön riittävyystilanne kiristyy — mutta tällä hetkellä Hanhikivi odottaa.