Säätövoima katoaa Suomesta — voimaloja suljetaan, mutta korvaajia ei synny riittävän nopeasti

Miksi säätövoima on niin tärkeää?

Pörssisähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan tunti tunnilta — ja vartti vartilta. Kun tuuli tyyntyy ja pakkanen puristaa, sähkön tarve nousee samaan aikaan kun tuulivoimaa ei ole tarjolla. Juuri silloin tarvitaan säätövoimaa: voimalaitoksia, jotka voidaan käynnistää nopeasti ja ajaa ylös muutamissa minuuteissa tai tunneissa. Ilman riittävää säätövoimaa sähkön hinta ampaisee ylöspäin, koska kysyntä ylittää saatavilla olevan tarjonnan.

Suomessa säätövoimaa ovat perinteisesti tarjonneet vesivoimalaitokset, CHP-laitokset (sähkön ja lämmön yhteistuotanto), biomassavoimalat ja varavoimana hiililaitos. Nyt tämä kokonaisuus on muuttumassa nopeasti — ja huolestuttavaan suuntaan.

Mitä voimalaitoksia suljetaan?

Meri-Pori: Suomen viimeinen hiilivoimalaitos

Fortum ilmoitti kesäkuussa 2026, että Meri-Porin 565 MW:n hiilivoimalaitos suljetaan pysyvästi 1.3.2027. Kyseessä on Suomen viimeinen hiililauhdevoimalaitos. Laitos on ollut viime vuodet Huoltovarmuuskeskuksen (NESA) varajärjestelyssä, ja sopimus päättyy vuoden 2026 lopussa. Tammikuussa ja helmikuussa 2027 laitos palaa vielä markkinakäyttöön ennen lopullista sulkemista.

Meri-Porin kapasiteetti on merkittävä: 565 MW vastaa noin kolmasosaa Olkiluoto 3:n tehosta. Laitoksen sulkeminen on osa Fortumin päätöstä luopua hiilisähköstä kokonaan vuoden 2027 loppuun mennessä.

Alholmens Kraft AK2: Pohjoismaiden suurin biovoimalaitos

Pietarsaaren Alholmens Kraftin AK2-yksikkö on noin 240 MW:n biovoimalaitos, joka on ollut heikon kannattavuuden vuoksi tarkkailun alla. Pohjolan Voima käynnisti syksyllä 2026 yhteistoimintaneuvottelut, joissa arvioidaan AK2:n tulevaisuutta ja mahdollista markkinakäytön päättymistä keväällä 2027. Lopullista päätöstä ei ole vielä tehty, ja laitos jatkaa normaalisti talven 2026–2027 yli.

Samaan aikaan Alholmens Kraft rakentaa kahta 60 MW:n sähkökattilaa, jotka valmistuvat keväällä 2027. Ne tuovat joustavuutta, mutta eivät korvaa AK2:n sähköntuotantokapasiteettia — sähkökattilat kuluttavat sähköä lämmöntuotantoon, eivät tuota sitä.

Muut sulkemiset

Pohjolan Voima on sulkenut Etelä-Suomessa useita voimalaitoksia, mukaan lukien öljyvoimalaitoksia Kristiinankaupungissa ja Vaasassa. Laajemmin Suomessa CHP-laitosten kannattavuus on hiipunut, koska sähkön keskihinnat ovat olleet viime vuosina matalia. Laitokset, jotka tuottavat sähköä vain kalleina tunteina, eivät saa riittävästi tuloja kattamaan ylläpitokustannuksiaan.

Miksi laitokset sulkeutuvat?

Suomen sähkön keskihinta on ollut viime vuosina suhteellisen alhainen — vuonna 2025 noin 5 snt/kWh. Tuulivoima ja ydinvoima pitävät perushinnan matalana, mutta samalla tekevät huipputuotannosta kannattamatonta. Laitos, joka käy vain muutamina satoina tunteina vuodessa korkean hinnan aikaan, ei välttämättä kata investointeja ja ylläpitoa.

Tämä on markkinatalouden paradoksi: juuri ne laitokset, joita tarvitaan kipeimmin pakkasen ja tyynyyden aiheuttamissa hintapiikeissä, ovat taloudellisesti vaikeimmassa asemassa normaalioloissa.

Mitä tilalle rakennetaan?

Akkuvarastot

Suomen akkuvarastojen yhteiskapasiteetti ylitti 1 050 MW:n rajan vuoden 2026 alussa, ja uusia hankkeita on tulossa lisää. Esimerkiksi Kajaanin Vuolijoelle rakennetaan 125 MW:n / 250 MWh:n akkuvarasto, ja Haapajärvelle on suunnitteilla vastaavan kokoinen järjestelmä, jonka käyttöönotto ajoittuu vuodelle 2027.

Akkuvarastot ovat erinomaisia lyhytkestoiseen tasapainotukseen ja reservimarkkinoille, mutta niiden kapasiteetti riittää tyypillisesti vain 2–4 tunnin tuotantoon. Monen päivän pakkasjakson aikana akut eivät yksin riitä korvaamaan puuttuvaa säätövoimaa.

Moottorivoimalaitokset

Tornion Voimalle rakennettu 43 MW:n kaasumoottorilaitos aloitti kaupallisen käytön 1.4.2026. Se on Suomen ensimmäinen moderni moottorivoimalaitos, joka on rakennettu nimenomaan säätövoiman tarjoamiseen. Vaasan Sähkö, yksi omistajista, kuvaa laitosta "askeleena oikeaan suuntaan" mutta toteaa, että se kattaa vain pienen osan tarvittavasta tasapainosta.

EPV Energia rakentaa myös toista kaasumoottorivoimalaa. Nämä laitokset ovat nopeita käynnistää ja joustavia, mutta yhteensä niiden teho on vielä kaukana sadoista megawateista, jotka poistuvat markkinoilta.

Sähkökattilat ja kulutusjousto

Useat voimalaitokset — kuten Alholmens Kraft ja Porin Prosessivoima — investoivat sähkökattiloihin, jotka muuntavat edullista sähköä lämmöksi. Ne tuovat kulutusjoustoa sähkömarkkinoille: kun sähköä on paljon ja hinta alhainen, kattilat käyttävät sitä lämmöksi. Tämä tasoittaa hintaeroja, mutta ei korvaa tuotantokapasiteettia.

Fingridin varoitus: vaje kasvaa 2030-luvulle

Fingridin arvion mukaan Suomi tarvitsee 750–1 000 MW uutta joustavaa kapasiteettia vuoteen 2030 mennessä, jotta sähkön riittävyystavoite (korkeintaan 2,1 tuntia vuodessa ilman riittävää sähköä) täyttyy. AFRY:n tekemä selvitys Fingridille toteaa, että nykyisillä markkinahinnoilla uuteen huipputehokapasiteettiin investoiminen ei ole kannattavaa.

Toisin sanoen: markkinat eivät yksin synnytä tarpeeksi säätövoimaa. Fingrid ja kasvavaa sähkönkulutusta seuraavat asiantuntijat ovat pitkään vaatineet kapasiteettimekanismia — järjestelmää, jossa voimalaitoksille maksetaan pelkästä valmiudesta tuottaa sähköä. Hallitusohjelmaan mekanismi on kirjattu, mutta käytännön toteutus on edelleen valmisteltavana työ- ja elinkeinoministeriössä.

Tilanne on ristiriitainen: eduskunnassa on esitetty kritiikkiä siitä, ettei hallitus ole edennyt kapasiteettimekanismin kanssa riittävän nopeasti. Samanaikaisesti Fingrid korostaa, ettei kulutuksen kasvu hidastu — datakeskusten, sähköistymisen ja teollisuuden tarve kasvaa vuosi vuodelta.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle?

Säätövoiman väheneminen ei tarkoita, että sähkö loppuu kesken. Fingridin syksyn 2026 arvion mukaan talvi 2026–2027 voidaan selvittää, kunhan suurilta vikaantumisilta vältytään ja siirtoyhteydet Ruotsiin ja Viroon toimivat normaalisti. Joustamattoman kulutuksen arvioidaan kasvavan noin 200 MW edellistalvesta.

Mutta riski kasvaa. Kun säätövoiman määrä pienenee ja kulutus kasvaa, hintapiikkien todennäköisyys ja kesto kasvavat. Tämä näkyy eritoten tilanteissa, joissa ydinvoimayksikkö on huollossa, tuuli on tyyntä ja pakkasta on yli 20 astetta.

Käytännön vinkit

• Ohjaa kulutus halvimmille tunneille. Shelly-rele tai muu älyohjaus siirtää lämminvesivaraajan, lattialämmityksen ja sähköauton latauksen automaattisesti edullisiin tunteihin.
• Harkitse sopimustasi. Pörssisähkö on keskimäärin edullisin vaihtoehto, mutta kiinteä sopimus voi suojata pahoilta hintapiikeiltä. Yhdistelmä — kiinteä peruskulutukseen ja pörssisähkö joustaviin kuormiin — voi olla toimiva.
• Seuraa ennusteita. Hintapiikkejä voi usein ennakoida 1–2 päivää etukäteen seuraamalla tuuliennusteita ja Fingridin sähköjärjestelmäennustetta.
• Varaudu talven kylmiin jaksoihin. Puulämmitys, lisäeristys ja lämpöpumppu pienentävät sähkön tarvetta juuri silloin, kun hinta on korkeimmillaan.

Yhteenveto

Yhteenveto: Suomen säätövoimakapasiteetti pienenee, kun Meri-Porin hiilivoimala sulkeutuu maaliskuussa 2027 ja Alholmens Kraftin AK2:n tulevaisuus on auki. Tilalle rakennetaan akkuvarastoja, moottorivoimalaitoksia ja sähkökattiloja, mutta ne eivät vielä riitä kattamaan Fingridin arvioimaa 750–1 000 MW:n joustovajetta. Kapasiteettimekanismia valmistellaan, mutta se ei ole vielä käytössä. Kuluttajalle tämä tarkoittaa, että hintapiikkien riski kasvaa erityisesti kylmillä ja tyynillä talvijaksoilla. Älykkäällä kulutuksen ohjauksella ja sopimuksen valinnalla voit suojata itsesi pahimmilta yllätyksiltä.