Uutiset ja analyysit Suomen sähkömarkkinoista.
Aihe: Energiapolitiikka
Nordean ekonomisti laskee, että datakeskukset nostavat sähkön hintaa 31 prosenttia todennäköisimmässä skenaariossa. Samaan aikaan Googlen datakeskustyöt on keskeytetty Muhoksella, uuden tuulivoiman rakentaminen on puolittunut ja eduskunta käsittelee pikamuutosta sähkömarkkinalakiin. Mitä tämä kaikki tarkoittaa sähkölaskullesi?
Hallituksen hintakattolaki on valmis, ja otsikoissa puhutaan lähes 3 000 euron tuesta. Katto kuitenkin laukeaa vasta EU:n julistamassa hintakriisissä, ja sen alaraja on 22,59 snt/kWh arvonlisäveroineen. Laskimme omasta hintadatastamme, mihin katto asettuisi nyt ja kuinka harvoin se olisi ylittynyt.
Yli sata kansanedustajaa allekirjoitti lakialoitteen, hallitus valmistelee datakeskusrekisteriä ja Fingrid vaatii joustoa suurkuluttajilta. Suomi yrittää ratkaista, miten datakeskusten sähkönkulutus pidetään kurissa ilman investointien karkottamista.
Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2025 kansallisen energia- ja ilmastostrategian, joka linjaa Suomen energiapolitiikan suunnan 2030-luvulle. Sähkönkulutus voi jopa kaksinkertaistua — mutta pysyykö hinta kurissa?
Fennovoima perui Rosatom-sopimuksen vuonna 2022, mutta Pyhäjoen tontille on upotettu satoja miljoonia euroja ja se on Suomen ainoa valmiiksi kaavoitettu ydinvoimala-alue. Google–Fortum-sopimus herätti uuden keskustelun ydinvoiman tarpeesta — mutta Hanhikiveen ei löydy ottajaa. Miksi?
Suomen sähkönkulutus voi lähes kaksinkertaistua 2030-luvulle mennessä datakeskusten, vedyntuotannon ja sähköistymisen myötä. Fingrid varoittaa, että sähkön riittävyys heikkenee — mitä tämä tarkoittaa tavalliselle sähkönkäyttäjälle?