Sähkön hintakatto 2026 — kuka saa tukea, paljonko ja milloin se oikeasti otetaan käyttöön?

Ilta-Sanomat kertoi 8.10.2026, että hallituksen lakiesitys sähkön kriisiajan hintakatosta on sisällöltään valmis ja menee eduskuntaan lähiviikkoina. Otsikoissa toistui yksi luku: sähkölämmitteinen pientalo voisi saada tukea lähes 3 000 euroa vuodessa. Luku löytyy lakiesityksen laskelmista, mutta se on esimerkki ääritilanteesta eikä ennuste.

Katto ei laukea talven hintapiikeistä. Se otetaan käyttöön vasta, kun EU:n neuvosto julistaa sähkön hintakriisin ja eduskunta säätää sitä varten erillisen määräaikaisen lain. Kattohinta on silloinkin vähintään 18 snt/kWh ilman arvonlisäveroa, eli 22,59 snt/kWh veron kanssa. Tämä artikkeli käy läpi, miten katto toimii, kuka sen piiriin kuuluu, mihin katto asettuisi nyt SähköSivun hintadatan perusteella ja mitä se tarkoittaa sinun sopimusvalinnoillesi tänä talvena.

Mitä on päätetty ja mitä ei?

Lakia on valmisteltu koko vuosi. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) lähetti luonnoksen lausunnoille 28.1.2026, ja lausuntoaika päättyi 8.3.2026. Lausuntoja tuli 32. Lainsäädännön arviointineuvosto antoi luonnoksesta lausuntonsa 30.9.2026. IS:n lähteiden mukaan esitys on nyt valmis.

On tärkeää erottaa kaksi lakia toisistaan:

• Puitelaki (se, josta nyt uutisoidaan) kertoo, miten hintasääntely toimisi: kuka sen piiriin kuuluu, miten sähköyhtiöille korvataan ja kuka valvoo. Laki jäisi käytännössä pöytälaatikkoon.
• Määräaikainen käyttöönottolaki säädettäisiin vasta kriisin tultua. Siinä päätettäisiin varsinainen kattohinta, tuen enimmäismäärä ja se, kuinka kauan sääntely on voimassa. IS:n mukaan tällainen laki voisi olla voimassa korkeintaan vuoden kerrallaan.

Kun siis luet, että "hintakatto on varma", varmaa on vain kehikko. Itse kattoa ei ole asetettu, eikä sitä voi asettaa ennen kuin EU on julistanut kriisin.

Näin hintakatto toimisi

Laukaisin: EU:n julistama hintakriisi

Laki perustuu EU:n sähkömarkkinauudistukseen (direktiivi 2024/1711), joka lisäsi sähkömarkkinadirektiiviin uuden 66 a artiklan. Sen mukaan EU:n neuvosto voi komission ehdotuksesta julistaa alueellisen tai koko unionin laajuisen sähkön hintakriisin, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:

• Tukkuhinta on keskimäärin vähintään 2,5-kertainen edellisen viiden vuoden keskihintaan nähden ja vähintään 180 €/MWh (18 snt/kWh), ja tilanteen odotetaan jatkuvan vähintään kuusi kuukautta.
• Vähittäishinnat ovat nousseet jyrkästi, noin 70 prosenttia, ja nousun odotetaan jatkuvan vähintään kolme kuukautta.

Julistus on voimassa enintään vuoden kerrallaan, ja sitä voidaan jatkaa. Lyhyet pakkasjaksot ja tuulettomat viikot eivät siis riitä. Kuten IS asian tiivisti, kattoa ei sovellettaisi tilanteissa, joissa hinta nousee hetkellisesti hyvin korkeaksi.

Kattohinta: vähintään 18 snt/kWh ennen veroja

TEM:n luonnoksen mukaan kattohinta ilman arvonlisäveroa ei saisi alittaa 2,5-kertaista Suomen hinta-alueen viiden edellisen vuoden keskihintaa, eikä se saisi missään tilanteessa olla alle 18 snt/kWh. Arvonlisäverollisena alaraja on 22,59 snt/kWh. Ehdot on kopioitu suoraan EU:n kriisikriteereistä, jotta katto ei voisi olla matalampi kuin kriisin julistaminen edellyttää.

Katto koskee vain sähköenergiaa ja siihen liittyviä kiinteitä maksuja. Siirtomaksut ja sähkövero maksetaan normaalisti.

Kuka kuuluu piiriin: henkilötunnuksella tehdyt sopimukset

Sääntely koskisi sähkösopimuksia, jotka on yksilöity henkilötunnuksella eli käytännössä kotitalouksia. Lausuntokierroksen luonnoksessa mukana olivat myös pienyritykset, mutta IS:n tietojen mukaan ne jäävät lopullisen esityksen ulkopuolelle aikataulupulan vuoksi: kokorajausta ei ehditty arvioida.

Vain 80 % kulutuksesta saa kattohinnan

Tuki ei koske koko kulutusta. Kattohintaa sovellettaisiin kunakin kuukautena enintään 80 prosenttiin edellisen vuoden saman kuukauden kulutuksesta. Jos käytit tammikuussa 2026 esimerkiksi 2 000 kWh, kriisitammikuuna enintään 1 600 kWh saisi kattohinnan ja loppu laskutettaisiin markkinahintaan. Raja tulee suoraan EU-direktiivistä, jonka mukaan sääntely ei saa kannustaa lisäämään kulutusta.

Tukikatto: valtion vastuu ei ole rajaton

Kattohinnan lisäksi käyttöönottolaissa asetettaisiin tukikatto eli enimmäismäärä sille, kuinka paljon valtio korvaa markkinahinnan ja kattohinnan välistä eroa. Jos markkinahinta nousisi tukikaton yli, myös kuluttajan maksama hinta nousisi kattohinnan yli. Moni uutinen on ohittanut tämän: kattohinta ei ole ehdoton enimmäishinta.

Mihin hintaa verrataan?

Kattoa verrattaisiin kuluttajan oman sopimuksen kuukausikeskihintaan ilman veroja. Pörssisähkössä se tarkoittaa kuukauden spot-hintaa, joka on painotettu omalla kulutuksella, sekä myyjän marginaalia. Jos käytät sähköä paljon kalleimpina tunteina, kulutusvaikutuksesi nostaa keskihintaasi ja katto tulee vastaan aikaisemmin. Kiinteähintaisessa sopimuksessa verrataan sopimushintaa: jos se jää alle katon, kattolaki ei vaikuta laskuusi lainkaan.

Myyjä laskuttaa, valtio korvaa

Sähköyhtiö laskuttaisi asiakasta säännellyllä hinnalla, ja Valtiokonttori korvaisi yhtiölle hankintakustannuksen ja säännellyn hinnan erotuksen laissa säädetyn kaavan mukaan. Energiavirasto valvoisi lain noudattamista. Lisäksi sääntelyn aikana tehtävät määräaikaiset kiinteähintaiset sopimukset saisivat kestää enintään vuoden. Tällä halutaan estää vuoden 2022 toistuminen, kun moni lukitsi kriisin huipulla kahden vuoden sopimuksen hintaan, joka oli selvästi nyt ehdotetun kattohinnan yläpuolella.

Mihin katto asettuisi nyt? SähköSivun laskelma

Laskimme SähköSivun tietokannasta Suomen hinta-alueen spot-hinnan keskiarvon viideltä viimeiseltä vuodelta (lokakuu 2021 – syyskuu 2026). Se on 74,0 €/MWh eli 7,40 snt/kWh ilman veroja. Kerrottuna 2,5:llä saadaan 18,5 snt/kWh, mikä on hieman lakiin kirjatun 18 sentin alarajan yli. Arvonlisäveroineen se on noin 23,2 snt/kWh.

Keskiarvoa nostaa vuosi 2022, jolloin spot-hinta oli keskimäärin 15,4 snt/kWh. Kun se putoaa laskentajakson ulkopuolelle, viiden vuoden keskiarvo laskee: vuodet 2023 – syyskuu 2026 ovat keskimäärin vain 5,0 snt/kWh. Silloin 2,5-kertainen keskihinta olisi noin 12,5 senttiä, ja kattohinnaksi tulisi lain alaraja 18 snt/kWh.

Käytännössä kattohinta on siis lähivuodet noin 22,6–23,2 snt/kWh veroineen, ellei käyttöönottolaissa päätetä asettaa sitä korkeammalle.

Kuinka usein tämä raja on ylittynyt?

Kävimme läpi spot-hintojen kuukausikeskiarvot vuoden 2021 alusta lähtien. Kuukausikeskiarvo on ylittänyt 18 snt/kWh (ilman veroja) vain kuutena kuukautena:

• Joulukuu 2021: 19,4 snt/kWh
• Heinäkuu 2022: 18,4 snt/kWh
• Elokuu 2022: 26,2 snt/kWh (kallein kuukausi)
• Syyskuu 2022: 21,5 snt/kWh
• Marraskuu 2022: 19,5 snt/kWh
• Joulukuu 2022: 24,6 snt/kWh

Viime talven pahimmat kuukaudet jäivät selvästi alle. Helmikuun 2026 hintapiikeistä huolimatta kuukauden keskihinta oli 13,7 snt/kWh ilman veroja, ja tammikuun 11,7 snt/kWh. Kumpikaan ei olisi riittänyt kriisin julistamiseen, ja helmikuu jäi yli neljä senttiä kattohinnan alarajasta.

Myös TEM:n omassa vaikutusarviossa todetaan, että vuoden 2022 lopulla uusia sopimuksia tehtiin selvästi kattohinnan alarajan yläpuolella, mutta kaikkien kotitalouksien keskimäärin maksama sähköenergian hinta ei silloinkaan ylittänyt alinta kattoa, koska monella oli voimassa halvempi vanha sopimus. Ministeriön johtopäätös on, että jo alimman kattohinnan ylittyminen vaatii hyvin poikkeukselliset olosuhteet ja on nykytiedon valossa harvinaista.

Paljonko tukea voisi saada?

Lakiesityksen laskelmissa tuki on kulutuksen (enintään 80 %) ja markkinahinnan ja kattohinnan välisen erotuksen tulo. Energiaviraston tyyppikuluttajilla tuki on vuositasolla:

• Kerrostalo, 2 000 kWh/v (tukeen oikeuttaa 1 600 kWh): 16 € / 160 € / 320 €, kun markkinahinta ylittää katon 1 / 10 / 20 snt/kWh
• Pientalo ilman sähkölämmitystä, 5 000 kWh/v (4 000 kWh): 40 € / 400 € / 800 €
• Sähkölämmitteinen pientalo, 18 000 kWh/v (14 400 kWh): 144 € / 1 440 € / 2 880 €

Otsikoiden "lähes 3 000 euroa" on taulukon suurin luku. Se edellyttäisi, että sähkön keskihinta pysyy koko vuoden noin 20 senttiä kattohinnan yläpuolella eli noin 38 snt/kWh ilman veroja. Se on lähes puolitoistakertainen hinta verrattuna Suomen spot-historian kalleimpaan kuukauteen, elokuuhun 2022 (26,2 snt/kWh), ja kriisin pitäisi kestää kaksitoista kuukautta. Tukea maksettaisiin vain niiltä kuukausilta, joina katto on voimassa.

Valtiolle hinta voisi kuitenkin olla suuri. TEM arvioi, että kotitalouksien tukeen oikeuttava kulutus on enintään noin 17,8 TWh vuodessa. Jokainen sentti, jolla markkinahinta ylittää katon, maksaisi valtiolle noin 160 miljoonaa euroa vuodessa, ja 10 sentin ylitys noin 1,6 miljardia. Jos sääntely olisi voimassa vain talvikuukaudet marras–huhtikuussa, summat olisivat noin 60 prosenttia tästä.

Asiantuntijat ovat eri mieltä

Hintakatto jakaa mielipiteitä, eikä kiista kulje tavallista hallitus–oppositio-linjaa. Kriittisimmät kommentit tulevat viranomaisilta ja energia-alalta.

Hallitus: "varautumista ennakolta"

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) perusteli lakia tammikuussa sillä, että siitä on apua, jos Venäjän vuonna 2022 aloittaman energiasodan kaltainen tilanne pitkittyy: "Laki sähkön hintojen sääntelystä on tarpeellinen varautuaksemme ennakolta paremmin mahdollisiin energiakriiseihin." Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman kannattaa esitystä, mutta muistuttaa, ettei se ratkaise tämän päivän hintapiikkejä. Niihin hän tarjoaa säätövoimaa tukevaa kapasiteettimekanismia.

Energiavirasto: katto voi pahentaa sähköpulaa

Sähkömarkkinoita valvova Energiavirasto kutsuu hintakattoa lausunnossaan "poikkeukselliseksi toimeksi, jolla puututaan merkittävästi normaaliin sähkömarkkinoiden toimintaan". Viraston mukaan katto, etenkin jos se on kiinteä ja suhteellisen alhainen, heikentää kannustimia säästää ja joustaa juuri niukkuustilanteissa: "Pahimmillaan hintakatto voi edesauttaa joutumista sähköpulaan ja kiertäviin sähkökatkoihin." Virasto pitää siksi oikeana, että katon edellytyksenä on EU:n kriisijulistus.

Energiateollisuus: "emme voi tukea esitettyä keinoa"

Sähköyhtiöitä edustava Energiateollisuus vastustaa mallia. Sen mukaan heikossa asemassa olevia pitäisi tukea keskitetysti sosiaalipolitiikan keinoin, esimerkiksi Kelan kautta, eikä puuttumalla sähkön hinnoitteluun. Järjestön mielestä myyjien järjestelmämuutosten kustannus on arvioitu liian matalaksi: hallitus arvioi sen 1–3 miljoonaksi euroksi, Energiateollisuus vähintään kolmeksi miljoonaksi ja koko alalle vähintään viideksi. Lisäksi järjestö vaatii, että myyjille korvataan erotus täysimääräisesti ja nopeasti, koska muuten osa myyjistä ei selviäisi kriisistä.

Arviointineuvosto: tuki ei kohdistu tarvitseville

Lainsäädännön arviointineuvosto piti vaikutusarviota pääosin hyvänä, mutta huomautti, että tuki menisi myös ei-välttämättömään kulutukseen ja kotitalouksille, jotka eivät sitä tarvitse. Neuvoston mukaan malli ei aivan vastaa direktiivin ajatusta kohdennetusta tuesta. Tämä on mallin perusongelma: euromääräisesti eniten tukea saisivat suurimmat kuluttajat, kuten isot sähkölämmitteiset talot, riippumatta tuloista.

Kuluttajaliitto: hyvä suunta, liian korkea lattia

Kuluttajaliiton Viivi Kuosa kannattaa lakia ja erityisesti vuoden enimmäispituutta kriisiajan kiinteille sopimuksille, mutta huomauttaa, että jo 18 sentin vähimmäistaso voi pitkään jatkuessaan rasittaa kotitalouksia huomattavasti. Liiton mukaan toimeentulotuki on liian hidas apu vakavimmissa kriiseissä, ja vaikutus korostuu kotitalouksissa, joiden vuositulot ovat alle 20 000 euroa.

Professori Vehviläinen: "aikamoinen himmeli"

Energiatalouden professori Iivo Vehviläinen on kutsunut hintakattoa MTV Uutisille "aikamoiseksi himmeliksi", jossa lopulta valtio eli veronmaksajat maksavat kotitalouksien sähkölaskun. Vehviläisen kritiikki liittyy laajempaan keskusteluun siitä, kuka maksaa datakeskusten lisäämän kysynnän hintavaikutuksen.

Mitä on vahvistettu ja mitä vasta suunniteltu?

• Vahvistettu: EU-direktiivin 66 a artikla ja sen kriisikriteerit ovat voimassa olevaa EU-oikeutta.
• Vahvistettu: TEM:n luonnos, lausuntokierros ja arviointineuvoston lausunto ovat julkisia.
• Raportoitu, ei vielä julkaistu: lopullinen esitys, jossa IS:n mukaan alaraja on 18 snt/kWh ja pienyritykset on rajattu pois.
• Avoinna: eduskuntakäsittely, mahdolliset muutokset valiokunnissa ja lain voimaantulo.
• Täysin auki: varsinainen kattohinta, tukikatto ja voimassaoloaika. Ne päätetään vasta kriisin aikana.

Aikataulu: milloin katto voisi näkyä sähkölaskussa?

• Kesäkuu 2024: EU hyväksyy sähkömarkkinauudistuksen (direktiivi 2024/1711), joka luo hintakriisin julistusmenettelyn.
• 28.1.2026: TEM lähettää lakiluonnoksen lausunnolle.
• 8.3.2026: Lausuntoaika päättyy, 32 lausuntoa.
• 30.9.2026: Lainsäädännön arviointineuvosto antaa lausuntonsa.
• 8.10.2026: IS: esitys on sisällöltään valmis ja menee eduskuntaan lähiviikkoina.
• Loppuvuosi 2026 – 2027: eduskuntakäsittely. Laki jää valmiuteen.
• Talvi 2026–2027: katto ei todennäköisesti tule käyttöön. Futuurit ja energiayhtiöiden ennusteet ovat tammi–maaliskuulle noin 6–10 snt/kWh veroineen, mikä on alle puolet kattohinnasta (lisää talven hintanäkymistä).
• Jos kriisi tulee: komission ehdotus, neuvoston julistus, oma käyttöönottolaki eduskunnassa ja vasta sitten säännelty hinta laskuun. Prosessi vie viikkoja tai kuukausia, ja sähköyhtiöt tarvitsevat aikaa järjestelmämuutoksiin.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle?

1. Älä tee sopimuspäätöstä hintakaton varassa

Hintakatto on vakuutus katastrofia vastaan, ei suoja talven tavallisilta hintaheilahteluilta. Kuukausi, jona keskihinta on 15 snt/kWh, on lompakolle raskas, mutta katon kannalta se on normaali kuukausi. Jos pohdit pörssisähkön ja kiinteän sopimuksen välillä, tee päätös omien kulutustottumusten ja riskinsietokyvyn mukaan. Ajankohtaisia tarjouksia voit verrata sähkösopimusvertailussamme.

2. Tunne oma keskihintasi

Katto verrataan sinun omaan kuukausikeskihintaasi, ei pörssin keskiarvoon. Pörssisähkössä paras suoja on siirtää kulutusta halvoille tunneille. Esimerkiksi Shelly-releellä voi ajastaa lämminvesivaraajan yöhön. Tämä auttaa sekä tavallisena talvena että kriisissä, koska kattohinnan ulkopuolelle jäävä 20 prosenttia kulutuksesta laskutetaan aina markkinahintaan. Voit tarkistaa toteutuneet kuukausikeskihinnat pörssisähkön hintahistoriasta.

3. Kriisissä: älä lukitse pitkää sopimusta huippuhintaan

Vuoden 2022 kallein virhe oli lukita kahden vuoden kiinteä sopimus pahimpaan aikaan. Uusi laki rajaisi kriisiajan kiinteät sopimukset vuoteen, mutta sama periaate pätee jo nyt. Kun hinnat ovat poikkeuksellisen korkealla, lyhyt sitoumus on yleensä turvallisempi kuin pitkä.

4. Pienyrittäjä: varaudu omin keinoin

Jos IS:n tieto pitää, pienyritykset eivät kuulu ensimmäisen version piiriin. Sähköä paljon käyttävän yrittäjän kannattaa harkita hintasuojaa esimerkiksi määräaikaisella sopimuksella tai kulutuksen ohjauksella, koska valtion tukeen ei voi luottaa.

5. Jos rahat eivät riitä, apu tulee muualta

Hintakatto ei ole sosiaalietuus. Jos sähkölasku on jo nyt ylivoimainen, oikeat osoitteet ovat Kelan toimeentulotuki ja sähköyhtiön maksujärjestelyt. Ota yhteys myyjään ennen eräpäivää, sillä monet myyjät tarjoavat maksuaikaa tai osamaksua.

Usein kysytyt kysymykset

Tuleeko sähkölle hintakatto talvella 2026–2027?

Erittäin epätodennäköisesti. Katto edellyttää EU:n neuvoston julistamaa hintakriisiä, jossa tukkuhinta on vähintään 18 snt/kWh ja 2,5-kertainen viiden vuoden keskiarvoon nähden puolen vuoden ajan. Talven futuurit ja ennusteet ovat selvästi alle puolet tästä tasosta.

Mikä on sähkön hintakaton suuruus?

Lain alaraja on 18 snt/kWh ilman arvonlisäveroa eli 22,59 snt/kWh veroineen. Lopullinen kattohinta on vähintään 2,5 kertaa Suomen spot-hinnan viiden vuoden keskiarvo. SähköSivun laskelman mukaan se olisi nyt noin 18,5 snt/kWh ilman veroja eli noin 23,2 snt/kWh veroineen.

Kuka saa hintakaton tukea?

Loppukäyttäjät, joiden sähkösopimus on tehty henkilötunnuksella, eli käytännössä kotitaloudet. Tuki koskee enintään 80 prosenttia edellisen vuoden saman kuukauden kulutuksesta. IS:n mukaan pienyritykset jäävät ensimmäisen version ulkopuolelle.

Pitääkö tukea hakea?

Ei. Sähköyhtiö laskuttaisi suoraan säännellyllä hinnalla, ja valtio korvaisi erotuksen yhtiölle. Energiavirastolle voisi tehdä hakemuksen, jos säännelty hinta on laskutettu väärin.

Koskeeko hintakatto kiinteähintaista sopimusta?

Kyllä, mutta vain jos sopimushinta ylittää katon. Jos kiinteä hintasi on esimerkiksi 9 snt/kWh, katto ei vaikuta laskuusi. Kriisin aikana uudet kiinteät sopimukset saisivat kestää enintään vuoden.

Onko kattohinta ehdoton yläraja?

Ei. Käyttöönottolaissa asetetaan myös tukikatto, joka rajaa valtion korvauksen. Jos markkinahinta nousee tukikaton yli, myös kuluttajan maksama hinta nousee kattohinnan yli. Lisäksi kulutus, joka ylittää 80 prosenttia edellisen vuoden saman kuukauden kulutuksesta, maksetaan markkinahintaan.

Paljonko hintakatto maksaisi valtiolle?

TEM:n arvion mukaan noin 160 miljoonaa euroa vuodessa jokaista senttiä kohden, jolla markkinahinta ylittää katon. Kymmenen sentin ylitys koko vuoden ajan maksaisi noin 1,6 miljardia euroa. Vertailun vuoksi vuoden 2022–2023 sähköhyvitykseen kului noin 223 miljoonaa euroa.

Yhteenveto: Hallituksen hintakattolaki on valmis, mutta se on varautumista eikä talven hinta-apu. Katto otetaan käyttöön vasta, kun EU julistaa sähkön hintakriisin ja eduskunta säätää erillisen määräaikaisen lain. Kattohinta on vähintään 22,59 snt/kWh veroineen, ja tuki koskee enintään 80 prosenttia kulutuksesta. SähköSivun laskelman mukaan Suomen spot-hinnan kuukausikeskiarvo on ylittänyt 18 snt/kWh vuodesta 2021 lähtien vain kuutena kuukautena, joista viisi oli vuonna 2022. Otsikoiden lähes 3 000 euron tuki edellyttäisi vuoden mittaista kriisiä, joka olisi selvästi pahempi kuin vuosi 2022. Talven sähkölaskuun vaikuttavat edelleen eniten oma sopimus, kulutuksen ajoitus ja sää.